NÄTTI KOTI JA KOIRANPENTU - MAHDOTON KOMBO?

20. marraskuuta 2017

IMG_1034

Elämä koiranpennun kanssa voi äärimmillään olla hyvinkin askeettista. Sisäsiisteyttä opeteltaessa on ihan järkeenkäypää nakata matot varastoon, mutta samalla tulee piilotettua sähköjohdot ja nostettua herkullisina katonrajasta roikkuvat verhot helmoistaan naskalihampaiden ulottumattomiin. Mitä vähemmän tarttumapintaa, sen parempi!
  Vaikka pentu olisi äärimmäisen kiltti, tulee valtaisa uteliaisuus hyvin usein samassa paketissa eikä mistään mitään ymmärtämätön luontokappale sattuneesta syystä tiedä, mitä voi tapahtua, jos työntää kielen pistorasiaan. Toiset keksivät heti kättelyssä, miten uudessa kodissa tulee olla ja elää, toisilla tie yhteiskuntakelpoiseksi hurtaksi on vähän kivisempi.

IMG_0965

Meidän kämpästä on tehty "puppy proof" enemmänkin uteliaan ja uskaliaan pennun hengen pitimiksi, mutta olohuoneen paksun karvamaton ollessa varastossa turvassa, säästyy kieltämättä omakin mielenterveys. Hertta on suhteellisen helppo pentu ja oppii asioita todella nopesti, mutta arvon neidillä tahtoo aina toisinaan toimia vain yksi aisti kerrallaan ja monesti sen äkätessä jotain kiehtovaa, ollaan me miehen kanssa jo auttamatta liian myöhässä. Temperamenttiäkin olisi jaettavaksi vaikka kokonaiselle kylälle, eikä yhdessä välissä muuta tehtykään kuin käännelty selkiämme koiralle, kun se koetti haukkumalla saada haluamansa. Tarjolla on silloin parempi olla jotain luvallista viihdykettä verkkokaapelin tai myrkyllisen huonekasvin sijasta.

IMG_1040

Jouduin siis nostamaan meidän peikonlehden ylös lattialta sen myrkyllisyyden vuoksi. Mokoma on tällä hetkellä henkihievereissä, sillä se ei viihdy sille osoitetussa väliaikaisosoitteessa alkuunkaan, mutta ennemmin kukan henki kuin koiran. Alkuun meillä jemmattiin myös jokaikinen sähköjohto ja ekan pentuviikon jälkeen tultiin vielä siihen tulokseen, että esillä olevat pistorasiatkin on ainakin hetkeksi peitettävä. Eteisessä seinään nojaa luokattoman painava peili, josta päin pällistelevän heijastumansa Hertta huomasi jo ensimmäisenä iltana. Nämä kaikki ovat kuitenkin jo ns. "peruskauraa" Hertalle ja voidaan nukkua levollisin mielin sulkematta makuuhuoneen ovea siinä pelossa, että karvakakara onnistuisi kaatamaan eteisen peilin niskaansa yön aikana.

IMG_0995

Pentuaika on loppujen lopuksi melko lyhyt ajanjakso koiran koko elämästä. Säästää niin omia hermojaan kuin pennun vatsaakin, kun tuo naperon ensin koruttomaan kotiin ja totuttaa sen pikkuhiljaa erilaisiin, jokseenkin hyvin tavallisiin kodin tavaroihin. Hertta on ollut meillä nyt kuukauden ja mä olen jo voinut laskea verhot takaisin lattianrajaan eikä yöpöydän taakse kytkettävä puhelimen laturikaan herätä enää minkäänlaista mielenkiintoa, pistorasiatkin on niiiiin parin viikon takainen juttu jo. Parhaillaan totutellaan mattoihin yksi kerrallaan ja opitaan hyvää vauhtia, etteivät ne ole sama asia kuin pissapaperi, vaikka lattialla sepposen selällään köllöttävätkin.
  Systemaattisesta edistymisestä huolimatta päätettiin jättää tavallinen joulukuusi tänä vuonna välistä ja haettiin tv-tason nurkalle pieni huonekuusi. Se on helppo nostaa ylemmäs siinä vaiheessa, kun säkäkorkeus kasvaa ja Hertan maitohampaat alkavat tippua pysyvän purukaluston tieltä.

IMG_0976

Toisaalta on ollut positiivista huomata, miten lemmikkien tarvikkeet voivat tätä nykyä istua sisustukseen niin kovin saumattomasti. Vaihtoehtoja on vaikka millä mitalla ja päätös täysin omistajan tehtävissä, sillä koiraa oman petinsä väri ei juurikaan kiinnosta. Meillä vallitsee valkoisen lisäksi niin musta ja harmaa kuin puun eri sävyt ja lehtivihreäkin. Sattumalta Kärkkäisellä silmään osunut harmaa tyyny sopii loistavasti yhteen meidän sohvan kanssa ja keittiön luona kököttävät ruoka- ja vesikuppi alustoineen näyttävät siltä kuin ne olisivat suunniteltumpikin sisustuselementti.

Turhamaistahan tämä on kuin mikä, mutta mulle siisti ja kaunis koti on tärkeä asia, enkä hirveämmin välitä siitä joustaa, olisi tekosyy mikä tahansa. Onneksi tätä ideologiaa voi toteuttaa myös ilman mattoja ja verhoja. Valehtelematta koti pääsi ihan tajuttoman hurjaan kuntoon, kun mies tuli kipeäksi ja mä tein pitkiä työpäiviä viisituntisten yöunien voimalla, mutta on mun onneni, ettei Hertta ole mopin suurin fani ja antaa mun luututa sen pissatassujen jättämiä jälkiä ihan kaikessa rauhassa. Palataan normaaliin sisustukseen yksi kielletty hedelmä kerrallaan ja vältetään niin ne hermoromahdukset kuin turhat eläinlääkärireissutkin.

6 kommenttia

  1. näitä pentupostauksia on tosi kiva lukea, etenkin kun oman karvakuonon hankinta häämmöttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kiinnostaa! Mua aina välillä vähän hirvittää, etten nyt vaan tuputa liikaa... Mun elämä kun ei tällä hetkellä ihan hirveesti muuta sisälläkään kuin koiranpentuarkea 😅

      Poista
  2. mistä toi tarjotin on hertan ruokakippojen alla?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on sellanen silikoninen alusta! Mustista ja mirristä löytyi kympillä, muistaakseni myös valkosena :)

      Poista
  3. Ihana Hertta <3 Kamala koirakuume täällä :D hauska seurata tätä teidän arkea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, se kuume hellittää aina hetkeks, kun taloudessa oikeesti on se pentu :-D Mutta tosi ihana kuulla! :)

      Poista

Instagram

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne