MIKSI BLOGGAAJAN PITÄISI SILOTELLA ELÄMÄÄNSÄ MUILLE?

29. tammikuuta 2017

Mä oon todella pitkään miettinyt, että miksi mua ei enää blogitututa. Siis ainakaan yhtä usein kuin ennen. Asia on hämmentänyt mua ihan hirveästi, sillä mun elämäni ei ole ollut normaalimpaa pitkiin aikoihin ja aivan varmasti ainakin puolet aktiivisista bloggaajista elää samanlaisessa rytmissä kuin minä tällä hetkellä. Jos vertaa vaikka siihen, miten mä välivuotenani tein iltatöitä siivoojana ja vapaat hetket sijoittuivat pelkkiin viikonloppuihin, ei blogissa koettu koskaan paria päivää pidempää hiljaisuutta. Mulla oli aina jokunen kuva jemmassa ja keksin asiaa vaikka tikusta, jossei omassa elämässä ollut tapahtunut erikoisempaa. Oli leikkokukin lavastettuja tuotekuvia ja meidän silloisen kotitalon parkkipaikalla kuvattuja asuja. No mut miksei enää ole?

IMG_7471

Havahduin tähän ihan äskettäin. Mua ei enää kiinnosta. Enkä nyt tarkoita sitä, etteikö bloggaaminen olisi mun mielestä enää hauskaa tai ettenkö pitäisi valokuvaamisesta ja kirjoittamisesta, mutta mun prioriteetit on muuttuneet todella rajusti. Kävin perjantaina ruokakaupassa ja ostin tämän kevään ekat mansikat. Ajattelin, että niistähän voisi kehitellä jotain hyvää niin makunsa kuin ulkonäkönsäkin puolesta  saisi kuvamateriaalia blogiin. Vaikka sitten vimpan päälle koristellun kaurapuuron muodossa. Lauantaina herätessäni totesin, että mitä suotta. Juuri sillä hetkellä mieleni halasi vain ja ainoastaan jääkaappiin ostettua Atrian roiskeläppää sekä perunasalaattia. Mansikoita päin en vilkaissutkaan. Kolme vuotta sitten asia olisi ollut toisin.

IMG_7461

Mä en enää mieti asioita samalla tavalla blogin kannalta kuin aiemmin. Mä mietin asioita mun itseni kannalta  "mikä näyttäisi kuvassa hyvältä ja mistä lukijat tykkäisivät" on muuttunut muotoon "mitä mä haluan ja mistä mulle tulee hyvä mieli". Näin jälkeenpäin kun miettii, on blogi säädellyt mun elämäntyyliä aika merkittävästikin ja pitänyt mua todella tiukassa otteessa, kunnes jossain vaiheessa viime vuonna kyllästyin siihen. Mun elämän prioriteettinä ei enää ole lavastaa elämääni silotellummaksi kuin mitä se oikeasti on.
  Mä olen muutamaan kertaan kuvannut teille, millaista meillä kotona on, kun mua on laiskottanut tai kun meillä molemmilla J:n kanssa on ollut kiireitä ja koti on jäänyt retuperälle. Se on ehkä noin 20 % todellisuudesta, koska mä olen siisti ihminen ja kaunis koti on mulle elämänehto, mutta samalla mä olen ihminen, joka syö ennemmin lihapiirakan ketsupilla kuin kulhollisen mantelimaitoon tehtyä chiapuuroa. 

IMG_7432

Mä olen tehnyt itselleni lupauksen, että pyhittäisin viikonloput blogihömpälle, koska silloin on mun ainut mahdollisuus kuvata teille materiaalia päivänvalossa. Oon onnistunutkin tässä ihan hyvin; juuri tyhjensin tupaten täynnä olleen muistikortin uuden läppärin uumeniin ja mä todella viihdyn blogitouhujen äärellä, aina kun niiden pariin ennätän. Siinä on kuitenkin lopulta oma haastavuutensa, kun kuvien tuottaminen vaatii ensin parin tunnin siivousurakan. Mä en pääse vanhoista tottumuksistani eroon ja vuosienkin kokemuksen jälkeen edelleen pelkään, että joku inhottava ihminen huomaa jonkun pölyhiukkasen jossakin kuvassa ja tulee inisemään mulle siitä. Bloggaamisessa täysin kokemattomat ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, miten raivostuttavaa voi bloggaajalle olla pelkästään se, että parin tunnin kuvaussessioiden jälkeen huomaat jossakin kuvasarjassa nurkkaan jääneen likaisen sukan tai jonkun tavaran päälle laskeutuneen koirankarvan, johon kamera on tietysti tarkentanut valtaosassa kuvia. Ajatuksena ihan todella naurettava ja luokkaa #firstworldproblems, mutta maneereihinsa tottuneelle bloggaajalle turhauttavaakin turhauttavampi maailmanloppu. 

IMG_74462

Mä olen viime aikoina siis kyseenalaistanut oman toimintani ja miettinyt ihan todella, miksi mun pitäisi kokea olevani suurennuslasin alla vain sen takia, että olen teininä päättänyt asettaa osan elämästäni julkiseksi nettiin? Mä olen kuitenkin ihan tavallinen ihminen ja blogi on mulle vain mukava harrastus. Eikö siis olisi ihan ok, että mä eläisin sen mukaan, minkä koen itselleni mukavaksi? En sen mukaan, minkä mä kuvittelen olevan muille mukavaa. Mä en vieläkään halua postata teille kuvia pelkistä mikropitsoista ja ruuhkabusseista, mutta mä haluan muistuttaa siitä, että täällä on ihan tavallinen ihminen kirjoittelemassa näitä juttuja

25 kommenttia

  1. Todella mielenkiintoinen postaus! :) Ihmettelen aina miksi bloggaajat tekevät vain "täydellisiä" postauksia, joista on todellisuus kaukana - tai voihan jonkun elämä olla täydellistä, mutta epäilen... :D Kuvasi ovat aina upeita ja uskon, että saisit vaikka sen roiskeläpän näyttämään hyvältä jos vaan kehtaisit ottaa siitä kuvan. :) Oon ehdottomasti sen kannalla, että aina kannattaa postata sellaisia asioita jotka tuntuu itsestään hyvältä. Eihän tätä elämää eletä vaan toisten miellyttämisen takia ja oonkin sitä mieltä, että kaikkien kuuluisi tehdä asioita ennen kaikkea itsensä takia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitähän vasta mielenkiintoisen kuvan saisikin aikaan :-D Ongelma on vaan siinä, että netti on julma paikka. Sen vuoksi bloggaajat niitä tappiin asti kiillotettuja postauksia julkaiseekin - ettei kukaan keksisi mitään sanottavaa.. Itseltä katosi syksyn aikana kaikki mieli tästä tekemisestä, kun mä halusin käyttää vapaa-aikani johonkin ihan muuhun kuin blogia ja youtube-videoita varten pynttäytymiseen. Tajusin sen tosin vasta tällä viikolla, et mikä hommassa on mättänyt jo niin pitkään.

      Poista
  2. Hyvä postaus ja erittäin ymmärrettävä :-)
    Tottakai se kannattaa tehdä niin, mikä itselle on mukavempaa ja miettiä mistä itse tykkää, vaikka me lukijat takaraivossa kummiteltaisiinkin. Mä en ainakaan vaadi bloggaajilta mitään, ja en kieltämättä ymmärrä niitä jotka kommentoivat, miten postaustahti ei ole riittävä ja kuvat ovat nykyään laaduttomia. Musta parasta antia bloggaaajalta on silloin, kun blogista, kuvista ja teksteistä välittyy fiilis että hei, täähän nauttii tästä duunista/harrastuksesta.
    Blogimaailmaa lukijana monta vuotta seuranneena on helppo ollutkin huomata, et tää maailma on muuttunut vaativaksi ja osittain myös julmaksi. Sitä pitää vaan käsitellä itselle parhaalla tavalla, ja kuten sä sanoit, tee niin kuin sä haluat ja mistä sulle tulee hyvä mieli! :-) Se on tärkeintä. Kyllä meitä lukijoita täällä ruudun toisella puolella riittää, ja ei meille esitetä samanlaisia "vaatimuksia". Miksi sitten bloggaajillekkaan pitäisi, samanlaisia tavallisia tallaajiahan bloggaajatkin on. :-)

    Mä silti päivittelen tätä sun sivua usein, sillä sun postaukset on aina hyviä, mielenkiintoisia sekä laadukkaita. :-)

    Terkuin lukija stabilojen pyörittelyvideon ajoista asti :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, sun nimi onkin tuttu vuosien varrelta :-D Kiitos siitä, että oot ollut läsnä näiden vuosien ajan :-)

      Jotkut tuntuvat välillä unohtavan sen karun faktan, että ammattibloggaajia on Suomessa vasta muutama ja edelleen valtaosa kotimaisista bloggaajista tekee tätä hommaa päivätyönsä ohella. Blogin pitäminenhän on pelkkä priorisointikysymys, mutta jos sattuu olemaan samanlainen kuin meikäläinen ja kaikki on tehtävä joko täysillä tai ei ollenkaan, tulee helposti ähky. Tai sitten jää jotain oleellista hoitamatta ja on pakko vähän hidastaa. Mulla on haave olla kuten tämän hetken johtavat bloggaajat, mutta suurempi haave on olla jotain aivan muuta ja tämä elämänvaihe on nyt sit se, jossa on pakko pistää hetkeksi joitain ei ehkä niin välttämättömiä asioita sivuun - mutta onneksi vain hetkeksi :-)

      Poista
  3. Tää oli hyvä teksti. Luulen, että suurimmalla osalla bloggaajista on juurikin noin, että pitää miettiä kaikki asiat sen kannalta mikä näyttäisi hyvältä blogissa, enkä usko että se on loppujenlopuksi kovin kiva tapa elää. Mutta ainakin musta on juuri kiva nähdä blogeissa välillä sitä ihan "aitoa elämää", niin ettei kaikki olekkaan siloiteltua :) Luulen että sama monilla muillakin, ja silti jostain syystä bloggaajat kokee tarvetta siihen siloitteluun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Julkisuuskuva on äärimmäisen tärkeä monelle meistä, oli sitten bloggaaja tai ei. Mä oon kirjoittanut blogia kuukauden päästä tasan seitsemän vuotta ja tässä ajassa on tullut nähtyä, miten blogiskene on Suomessa kehittynyt. Silloin aikoinaan ei ollut ihan niin justiinsa, mutta nykyään jopa mun kaltaista pienempää bloggaajaa vähän jännittää olla ja elää ihmisten ilmoilla. Samalla sitä haluaisi olla blogissaan mahdollisimman aito ja tehdä just niinkuin itseltä hyvästä tuntuu, mutta samalla on pakko miettiä sitä, että mitä jos lähikaupan kassa tai joku mun uusista työkavereista lukee mun blogia? Silloin kun meidän koira kuoli pari vuotta sitten, lähdin seuraavana päivänä tuulettumaan fuksiaisten merkeissä, mutta lähinnä sen takia, koska olin ostanut osallistumispassin jo paljon aikaisemmin. Mulla sitten sattuikin olemaan ihan hauska ilta ja oli mukavaa saada muuta ajateltavaa - seuraavana päivänä jo oli joku anonyymi blogissa inisemässä, miten en muka oikeasti sure koirani menetystä, kun olin ollut edellisiltana juhlimassa.

      Tää on todella vaikea asia. Tavallaan sen silottelun tarpeen ymmärtää, mutta samalla se myös ärsyttää ihan hitosti.

      Poista
  4. tottakai voit postata myös roiskeläpistä kuvia halutessasi! mun mielestä ainakin ihan perus arkipostaukset on just blogien parasta antia, enkä välitä niin paljoo superhienosti asetelluista smoothiekulhoista joiden taustalla näkyy virheetön koti ja kukkamaljakko. toki neki on kivoja, mutta tavallisuus myös kunniaan :-) eli postaile ihan sitä, mitä haluat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla :-) Tietysti kun sitä omaa tappavan tasaista arkeaan elää, ei se vaikuta mitenkään erikoiselta, mutta ihminen on perusluonteeltaan utelias! Kaiken klamuurin ja krumeluurin keskellä on kiva aina muistaa, että jopa se kaikista upeimmannäköisin ruotsalaisbloggaaja piereskelee :-D

      Poista
  5. Asiatekstiä! Mutta se fiilis, kun sulla on sama yöpöytä ja lamppu vieressä nököttämässä kuin tossa vikassa kuvassa.... #vainikeajutut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, 14,99-pöytälamppua ei vaan voi sivuuttaa! Etenkään, kun se on noin nätti :-D

      Poista
  6. Taru/stuffabout.fitfashion.fi29. tammikuuta 2017 klo 20.53

    Hyvä postaus. :) Harvoin ne lukijatkaan odottaa mitään täydellisyyttä, joten turha odottaa sitä itseltäänkään. :)

    VastaaPoista
  7. Pakko todeta, että ennen rakastin lihapiirakkaa, mutta sittemmin se on jäänyt kokonaan pois (koska närästys, hurja määrä rasvaa ja liha) ja nykyään vedän chia vanukasta kookosjuomalla (joka ei pahemmin edes maistu) ja rrrrakastan sitä! Kaikkeen tottuu :)
    Sama on blogin kanssa, ihmiset muuttuu ja kaikki ei millään tuu pysymään samassa kuin ennen. Joten anna itsesi tehdä niin, kuin susta tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, chiapuuro on kyllä hyvää, kun sen maustaa hyvin, mutta emmä sitä joka päivä tai edes joka kuu halua syödä eikä siihen tuu koskaan samalla tavalla yhtäkkistä himoa kuin esimerkiks hodariin, mikropitsaan tai lihikseen :-D

      Saas nähdä mihin suuntaan tästä lähdetään!

      Poista
  8. Ihan mahtava postaus, ei voi muuta sanoa <3

    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoinen postaus ja hyviä pointteja! :) Mulla se ''silottelu'' perustuu ehkä siihen, että haluaa jakaa ennen kaikkea inspiraatiota, fiiliksiä ja mielikuvia (ei musta tai mun elämästä vaan kenen vaan elämään sopivia). Lisäks vaan rakastan kaikkea visuaalista ja se on mulle yks tapa toteuttaa itseäni ja tulevan valokuvaajan ammatin puolesta ihan järkevää harjoitusta :D Mulla ennemmin snapchat on se jossa näkyy sitä ''oikeeta elämää'', mun meikittömiä naamoja tukka pystyssä, sotkusta kotia ja pizzaa tiistai-iltana, mutta sitä kaikkee en noiden edellä mainittujen asioiden takia halua tuoda sen kummemmin esille blogissa. Mutta en myöskään koskaan väitä että vain blogissa näkyvä matsku on ainoo tosi enkä oleta (tai halua), että lukijat luulisi sen olevan vaan niitä täydellisiä smoothiekulhoja :) Siellä vaan on se tietty palanen! Mutta joka tapauksessa hyviä ajatuksia ja mustakin on kyllä kivaa välillä lukea niitäkin blogeja joissa on niitä ''oikeen elämän makuisia'' kuvia joten roiskeläppää vaan kehiin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen takia itsekin tulee nimenomaan jätettyä sitä tavallista arkea pois blogista, ennemmin kirjoittaa tuotearvosteluja tai jakaa kuvia jostain tapahtumasta kuin siitä tavisarjesta, josta on vähän hankalampi saada inspiroivia kuvia, kun ulkona on harmaata ja kylmää tai jos on kaikki päivät päivätyössä! Huono puoli siinä sit on tosiaan se, että lukijoiden olettamus täydellisestä elämästä nostaa ajoittain päätään ja toisinaan ei-niin-kovin nätillä tavalla :-D Joskus tulee itellekin vähän halju fiilis siitä, että mun blogi on pelkkiä ostoksia tai "blogilahjuksia" täynnä, mutta mun mielestä on silti ihan uskomatonta, että joku edelleen luulee blogien olevan koko totuus kunkin bloggaajan elämästä. Niin se vaan välillä muistuu mieleen joidenkin kommenttien kautta.. Joko itselle tai jollekin toiselle bloggaajalle osoitettujen...

      Tää meininki on muuttunut niin kamalan paljon parin viime vuoden aikana, että tää pohdinta varmasti jakaa porukkaa pariin eri koulukuntaan. Uudemmat bloggaajat on tulleet keskelle "valmista" blogimaailmaa, jossa keskitytään nimenomaan inspiraation jakamiseen ja rinnalla on sit ne kymmenen muutakin somekanavaa sitä tavallista arkea varten. Sitten on pitkän linjan tekijöitä, joihin ehkä sillai hailakasti koen ite kuuluvani ja joiden aloittaessa ei valtavirran keskuudessa vielä oikein edes tunnettu termiä "sosiaalinen media" saati lisätty omia kuulumisia mihinkään muualle kuin blogiin. Mä esimerkiksi olin ehtinyt kirjoittaa blogia kaksi vuotta, ennen kuin Instagram rupes ottamaan jalansijaa Suomessa. Vuosi sitten kirjoitinkin postauksen blogin ja muun somen välillä tasapainoilusta, muuntautumiskykyä tässä touhussa todella tarvitsee :-)

      Nää on jänniä juttuja, jokainen meistä tekee ja kokee niin eri tavalla!

      Poista
    2. No joo toi on kyllä totta ja tosi ikävää, että tosiaan niitä ei-niin-kivoja olettamuksia pukkaa aina välillä jostain :D Mutta myös toi on kyllä niin totta, että monet kokee koko homman just niin eri tavalla eikä vaikka kaikki lukijat osaa ees asettua sille kannalle, miten vaikka mä itse ajattelen koko asian. Mutta niihän se menee elämässä muutenkin :) Ja joo niimpä! Varmaan just toi vaikuttaa :)

      Poista
  10. Oon lukenut sun blogia vuosia ja se syy, miksi olen pysynyt mukana niin kauan, on sun samastuttavuus. Oon seurannut monia blogeja vuoden, pari ja huomannut, että mitä suositumpia niistä tulee, sitä enemmän niistä häviää kirjoittajan persoona. Täysin ymmärrettävää toki, että haluaa varjella yksityisyyttään isomman kuulijakunnan edessä. Itseäni ei vain jaksa kiinnostaa esimerkiksi loputtomat kuvat asukokonaisuuksista, joihin en hulluimmissa unissanikaan upottaisi rahojani. Sun blogissa tykkään nimenomaan siitä, että kerrot tavallisesta elämästä. Ymmärrän niitäkin bloggaajia, jotka haluavat pitää blogin yksinomaan positiivisena paikkana, mutta kun elämä ei ole pelkästään auringonpaistetta. On ihanaa avata sun blogi ja huomata, että somen antamasta kuvasta huolimatta en ole ainoa maailmassa, joka vetää mielummin lihapiirakkaa kuin chiapuuroa :D Se kuva, joka susta ihmisenä välittyy blogin kautta, on mahtava - ole jatkossakin juuri sellainen, kuin olet ja haluat olla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, tää on aina yhtä ihana kuulla, että mun tympeen tavallinen elämä toimii blogimaailmassa :-D Mä en ikipäivänä onnistuisi tuottamaan samanlaisia asukuvia kuin maan johtavilla muotibloggaajilla, niin mennään sit vahvasti toiseen suuntaan, jos mennään. Muuten tykkään tällä hetkellä kyllä pysytellä sellaisella sektorilla, etten paljasta liikaa tai edes tarpeeksi, kun mun lähellä olevien ihmistenkin asenteet blogissa esiintymistä kohtaan on muuttuneet.

      Kun mä oikeesti käyn miettimään mun blogin sisältöä, on se todella aika pliisua jos vertaa siihen, mitä salaisuuksia mulla olisi tarjottavana. Mutta niin kauan kun ne salaisuudet on myös mun läheisten salaisuuksia, pysykööt ne poissa arjen ja meikkijuttujen tieltä :-D

      Poista
  11. Hyvä ja asiallinen postaus! Kyllä mua aina ilahduttaa kun joku näyttää arjestaan niitä tavallisempiakin juttuja :) ja todellakin tykkään sun blogista senkin takia, että kirjoitat tosi samaistuttavasti.

    https://sadematilde.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, kiitos todella paljon! :)

      Poista
  12. Nohei saanen ehdottaa sulle yhtä haastetta/postausideaa! Saataisko me perus arjen rakastajat nähdä yksi "Mun muokkaamaton päivä" postaus jossa kertoisit mitä olet puuhaillut ihan normaalisti ja kuvat olis ihan rehellisiä ja vaikka kokonaan muokkaamattomia räpsyjä siitä hapsottavasta aamutukkapörröstä ja siitä hikisen iltapäivän mikropitsasta jonka ehdit just pelastaa ennenku kauppakassista katkes hantaakit :D
    Ihan yhden postauksen verran olis hauska nähdä tätäkin. En usko että siitä koko Suomen blogiskene kaatuisi... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla itseasiasa on näitä muutamiakin vuosien varrella kertynyt! Aina yhtä mukavia kirjoittaa, mutta siihen saakka, että saan uuden sellaisen ulos niin toivottavasti näistä on iloa:

      http://andshegrewup.blogspot.fi/2014/06/melko-tyypillinen-tiistai.html
      http://andshegrewup.blogspot.fi/2016/09/keskiviikko-mun-matkassa.html
      http://andshegrewup.blogspot.fi/2015/12/joulukuun-ensimmainen-mun-matkassa.html

      Poista

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne