MEIKKIVUOSI 2016

31. joulukuuta 2016

Jos tähän vuoteen on jotakin mahtunut, niin kosmetiikkaa. Sen lisäksi, että oon kehittänyt taitojani meikkien kanssa ja rippikouluikäsen Jennan kolmesta tuotteesta koostunut arkimeikki on todella vieras ajatus tätä nykyä, on mun uuden vuoden myötä varmaan hankittava myös uusi säilytyssysteemi kuluneen vuoden aikana aika mittavasti karttuneen kosmetiikkavaraston takia. Vanha kolmilaatikkoinen Malm alkaa jo rutista liitoksistaan...

PC3169812

Mitä vuoteen 2016 tulee noin niinkuin yleisellä tasolla, on näihin 12 kuukauteen mahtunut todella paljon kosmetiikkauutisia myös valtiotasolla. Keväällä saatiin vuosia maailmalla hehkutettu markettibrändi NYX valittuihin Sokoksiin, kesällä Kicks kartutti ABH-valikoimaansa huippusuosituilla nestemäisillä huulipunilla ja loppuvuodesta oletkaunis.fi -niminen verkkokauppa otti valikoimiinsa Jeffree Starin tuotteita. Vaikka mä tykkäänkin tilata meikkini ennemmin ulkomailta, on kotimaassa kehittynyt valveutuneisuus kosmetiikan suhteen kieltämättä helpottanut omaa elämää. Kun brow wiz loppuu akuutilla hetkellä, voin marssia kauppaan ostamaan uuden. Tai vaikka kokeilla uutta vastaavaa vähän huokeammasta hintaluokasta. Mahtavaa!
  Mä olen nyt koonnut omat meikkisuosikit kuluneen vuoden varrelta. Listaus ei suinkaan tarkoita, ettäkö kaikki muu postauksen ulkopuolelle jäänyt olis ihan shaibaa, vaan kyseessä on yksinkertaisesti kasa sellasia tuotteita, joihin tartun ensimmäisenä, kun mietin tarvitsevani jotain kyseisestä tuoteryhmästä.

IMG_70092

Kosmetiikkamarkkinat viime vuonna räjäyttäneen Essencen sisarbrändi Catrice löysi tiensä Suomeen tämän vuoden aikana, mutta sen hyllyjä on edelleen vain ripoteltuina suurimpiin kaupunkeihin. Mä tutustuin Catriceen ensimmäistä kertaa Budapestissä, mutta koska kaikki kohtaamani hyllyt kumisivat melkolailla tyhjyyttään, lähti mun mukaani pelkästään tämä Prime and Fine kasvoprimeri. En mä sen huokosiapienentävästä vaikutuksesta tiedä, mutta tämä on toistaiseksi ainoa primeri, joka ei tuo esiin niitä kaikkia hilseileviä kohtia mun ihossa, mutta jättää jälkeensä silti mattaisen pinnan.
  Luomiväriprimereista tiensä mun sydämeen on löytänyt tuo Loracin Behind the Scenes. Jälleen yksi kuivasta ihosta kärsivän paklaajan päiväunista. Tuote ei paranna ihonsävyä, mutta voi pojat, kun se tekee mun karheista silmäluomistani just sellaset sopivan tahmaiset, jossa luomivärit sekä blendaantuu nätisti että pysyy paikoillaan koko päivän!

IMG_70172

Vaikka häämeikkivoiteen etsintä on edelleen käynnissä, on Charlotte Tilburyn Magic ollut mulle ensimmäinen sellainen meikkivoide moniin vuosiin, jonka äärimmäisen suurella todennäköisyydellä ostan uudelleen. Lisää Magicista voit lukea täältä.
  MAC Pro Longwear Concealer kaihersi mua todella pitkään, ennen kuin sain mahdollisuuden ostaa sen. Onko vaalein sävy oikeasti vaalea? Sopiiko yleensä rasvaisen ihon omistavien ihmisten suosiossa olevan brändin pohjameikkituote omalle korppuiholle? Entä paljon parjattu pumppu, onko se oikeasti niin kamala? Noh, lopputulemana voin sanoa, että ainoa huono puoli PLWC:ssä on juurikin se jäykkä pumppu, jonka käyttäminen todella vaatii harjoittelua.

IMG_70432

Vaikka mulla on selkeät lempimeikkimerkit, en yleisesti ottaen ole ihan hirvittävän bränditietoinen ja oon aina valmis kokeilemaan hyväksi kehuttua dupea kalliimmalle versiolle, mutta kulmatuotteiden kanssa palaan aina samaan vanhaan. Anastasia Beverly Hillsin Brow Wiz on ensinnäkin ohittanut tämän vuoden aikana saman merkin Dipbrow Pomaden, mutta se on myös ainoa Anastasian tuote, josta suostunu hätätilanteen tullen maksamaan "Kicks-hinnan" :-D Vaikka tälle on äärimmäisen hyviä verrokkeja, nimenomaan niitä dupeja, ei mun mielestä mikään mene tämän ohitse, vaikka olisi kuinka halpa ja hyvä.
  Mitä sitten tulee kulmien viimeistelyyn, mennään hintaluokassa aivan toiseen päähän. Essence Make Me Brow -kulmageeli on myös yksi niistä harvoista tuotteista, jotka ovat löytäneet vakiintuneen paikkansa mun meikkipussista.

IMG_69972

Ajan hengen mukaisesti mä tykkään kimmeltää kuuhun saakka ja sokaista vastaan tulevia ihmisiä kaduilla, mutta vastoin kaikkia odotuksia highlightereiden ykköspaikan saa aavistuksen verran hillitympi MAC Mineralize Skinfinish sävyssä Soft & Gentle. Tuote on todella glitterinen, mutta esimerkiksi Too Facedin Chocolate Barissa oleva Champagne Truffle tai Colourpopin Flexitarian menevät hohtavuudessa kauas edelle. Mikä sitten katkaisi kamelin selän, oli levittyvyys ja soveltuvuus arkeen. Soft & Gentle on helpommin kerrostettavissa oleva tuote, jolla saa aikaan sekä kevyen hohdon että diskopalloefektin. Edellämainitut kilpasisaret kun taas ovat kimmellysfactoriltaan luokkaa kaikki tai ei yhtään mitään.

IMG_70122

Tämä monitoimisuihke... Siis, mä en oo koskaan kokenut tuotetta, jota voisi periaatteessa käyttää missä tahansa vaiheessa meikkaamista. MAC Prep+Prime Fix+ -viimeistelysuihketta voi suihkia meikin alle, meikkisieneen sulavoittamaan meikkivoiteen levitystä, meikkisiveltimiin kyllästämään käytettyjä sävyjä sekä valmiin meikin päälle sulauttamaan tuotteet ihoon saumattomasti. Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
  Rasvainen tai normaalikaan iho ei tästä välttämästi hyödy ihan samalla tavalla, koska kyseessä ei ole varsinainen kiinnityssuihke, mutta jos omistat kuivan ja/tai sekaihon, niin suosittelen fixplussaa koko sydämelläni.

IMG_69862

Kosmetiikkamaailmaa seuraavilta ei varmaankaan ole mennyt ohi kumpikaan näistä. Anastasia Beverly Hillsin Modern Renaissance on väistämättä koko maailmassa tämän vuoden the paletti. Luomivärien pehmeys ja sävyjen pigmenttisyys sai mut lentämään perseelleni, kun sain tämän käsiini ensimmäistä kertaa. Sinisilmäisenä koen myös paletin sävymaailman aivan mielettömän käytännöllisenä, vaikka se ensivilaisulla vaikuttikin aika tylsältä.
  Meikkilaatikon uusin tulokas taas on jo legenda. Lorac Pro -paletista on reivattu ympäri Internetiä todella pitkään eikä syyttä. Kyseessä on paletti, josta ei puutu pigmenttiä eikä ajattomuutta. Pehmeät luomivärit vaikuttavat siltä, kuin niissä ei olisi yhtään mitään muuta kuin itse pigmenttiä ja vaikka sävyt vähän varisevat niitä pannuista ottaessa, on niiden työstäminen ihanan vaivatonta. Värimaailma on kaunis ja sävyt on aseteltu palettiin sillä tavalla kivasti, että keskenään neliön muodostavat neljä sävyä toimivat yhteen silmämeikissä.

IMG_69932

Vuonna 2016 mä opin, että siveltimillä on merkitystä ja meikkaaminen on omanlaistansa välineurheilua. Taitava meikkaaja saa taikoja aikaan vaikka lapsille suunnatuilla lelumeikeillä, tekevät hyvät siveltimet ihan mielettömän eron lopputulokseen. Tai ainakin sen saavuttamiseen.
  Tilasin kesällä ensimmäisen kalliin siveltimeni, Sigma E40 -siveltimen (ylempi), joka vakuutti mut hyvien siveltimien todellisesta tarpeellisuudesta. E40 tekee häivyttämisesta ihan mielettömän helppoa ja lopputuloksesta saa pehmeän todella pienellä vaivalla. Mutta tietysti edullisempiakin vaihtoehtoja on olemassa ja Morphe Brushes on hyvä esimerkki niistä. Joissain tapauksissa hintaeroa yksittäisten siveltimien välillä ei ole ihan hirvittävän paljoa, mutta Morphe tarjoaa huomattavasti edullisempia sivellinsettejä Sigmaan verrattuna. Tämän Morphen M506 -siveltimen tilasin viime vuodenvaihteessa ja se on ollut ahkerassa käytössä koko tämän ajan. Pienisilmäiselle ihan huikea vaihtoehto ulkonurkkaan levitettäviä sävyjä varten.

IMG_70022

Ripsivärit on mulle vähän sellainen osa-alue, johon en halua enkä osaa laittaa rahaa. Pärjään siis vallan mainiosti markettivaihtoehdoilla ja tänä vuonna kaikkien kokeilemieni ripsivärien kärkeen sinkosi Maybellinen Volum' Express-sarjan The Rocket. Iso harja vaatii totuttelua ja sen kanssa työskentely on pienisilmäiselle riskialtista jopa reenaamisen jälkeen, jos luomilla on suuremmankin luokan taideteos, mutta eroteltu ja silti tuuhea lopputulos on sen arvoista. Rocket Volum' Express myös pysyy ripsillä eikä varisen päivän mittaan, vaikka se ei olekaan vedenkestävä.

IMG_70402

Näistä Essence Longlasting Lipliner -huultenrajauskynistä tykkäsin jo viime vuonna, mutta kuluneen 12 kuukauden aikana kartutin vähän sävyvalikoimaa ja ihastuin entistä enemmän. Täydellinen nude, täydellinen malva ja täydellinen burgundy. Joinain päivinä huulille ei tarvitse mitään muuta, sillä nämä korvaavat myös huulipunan, jos vaan on sellanen fiilis!

IMG_70332

Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä... Anastasia Beverly Hillsin Liquid Lipstickit. Mä omistan ainoastaan tämän yhden sävyn (Crush), koska muut Kicksin tämänhetkisessä valikoimissa olevat sävyt eivät sillä tavalla kiinnosta. Mutta tämä on ainoa tuote koskaan, jonka olen ostanut ihan oikeasti viimeisillä roposilla ennen palkkapäivää. Olin niiiin kiinnostunut ja niiiin peloissani siitä, että mun haluama sävy ehtisi loppua, eikä sitä sen jälkeen saisi ennen joulua. Päätä todella huimaavat 28 euroa hyvin käytetty - voin hyvin sanoa, etten ennen tätä tiennyt hyvistä nestemäisistä huulipunista yhtään mitään.

Löytyykö meiltä yhteisiä suosikkeja? Vai mahtuiko listalle kenties joku inhokki?
Onnellista uutta vuotta kaikille ♥

THE MOST WONDERFUL TIME OF THE YEAR

23. joulukuuta 2016

Tänä vuonna joulunalusaika on ollut meillä vähän hassu. Tai kovin erilainen edellisiin vuosiin verrattuna. Kaikin puolin fiilikset on olleet tosi jees, mutta jotenkin ei vaan tunnu siltä, että huomenna olisi jouluaatto, vaikka oon tänä vuonna ensimmäistä kertaa koskaan juossut pää kolmantena joululahjaostoksilla. Onhan ne kaikki memet itsensä lahjomisesta muiden sijaan hauskoja, mutta kyllä mä oon tänä vuonna antanut ihan hitosti paljon enemmän ajatusta muiden lahjoille kuin omille ostoksilleni. Ehkä tämä on nyt sitten sitä aikuisuutta... Tai ainakin se kolkuttelee jossain oven takana?
  Perästä tulee sitten se, etten oo tehnyt kotona mitään erikoisempia jouluherkkuja. Suunnittelin kyllä suklaatalon rakentamista, mutta se sitten jäi ja tämän päivän halusin pyhittää täysin kodin siivoamiselle. Joulutorttuja oon tehnyt pari satsia, mutta molemmat pellilliset menivät tyystin poskelleen. Mä en niin fanita luumuhilloa ja oon tykännyt käyttää kuningatarhilloa sen sijasta, mutta tänä vuonna kohdalle osui joku tosi omituinen vuosikerta, kun hillot suli ihan tyystin ja levisi pitkin poikin peltejä ja permantoja. Tähän kaikkeen kun lisätään vielä se, että lunta on iänikuisten vesisateiden jäljiltä enää rahtunen, niin vastaan sitten samalla itse omaan kysymykseeni joulufiiliksen puutteesta.

IMG_69642 IMG_69492 IMG_69512 IMG_69732 IMG_69712

Koti on nyt kuitenkin siisti, pesin jopa lattiat ja ikkunat. Uunikin piti putsata, mutta jos mä nyt jätän sen joulun jälkeiseksi askareeksi, niin tuskin kukaan mua siitä nuhtelee. Ehdinpähän vielä vähän hengähtää ennen illan työvuoroa, josta mä suuntaankin sit suoraan vanhempieni luo joulun viettoon. Sekin on yksi syy, miksei olla jaksettu miettiä mitään  omia joulutarjottavia  äiti pistää mulle kuitenkin pari kattauksellista joulupöperöitä mukaan, mummo ahtaa meikäläisen täyteen pipareita ja joulupäivänä pitäisi käydä vielä J:n isän luona syömässä. Eiköhän siinä oo ihan tarpeeksi jouluruokaa taas tulevaksi vuodeksi :-D
  Mä jään minikokoiselle joululomalleni todella tyytyväisin mielin, sillä unelmien harkkapaikan hakeminen on hoidettu pois alta ja ihan älyttömän mielenkiintoinen pesti odottaa mua tammikuussa. Heittämällä paras joululahja, ettenkö sanois!

Äärimmäisen ihanaa joulua kaikille ♥

MAKEUP GEEK 2.0

21. joulukuuta 2016

Pistin Black Fridayna vähän hösseliksi. Niin hösseliksi, ettei kaikki mun tilaamani ja/tai ostamani jutut olleet edes normihintaisia. Mä olen ostanut meikkejä Beauty Baysta jo jonkin aikaa, mutta tänä vuonna puljun BF-tarjoukset eivät säväyttäneet sen kummemmin. Eksyin siis selailemaan ihan normihintaista valikoimaa ja hupsistakeikkaa, kuinkas siinä sitten kävikään!

IMG_66972
Vanilla Bean, Shimma Shimma, Crème Brulee
Bake Sale, Americano, Bitten
Grandstand

Mä ihastuin Makeup Geekin luomiväreihin alkuvuodesta ja se oli valehtelematta erittäin petollisen, mutta silti kauniin addiktion alku. Miksi tämä MUG 2.0 -tilaus sitten venyi näin pitkälle loppuvuoteen? Rehellisesti sanoen, tuli kaikkea muuta. Olin alkukesästä äärimmäisen tyytyväinen Anastasia Beverly Hillsin Modern Renaissanceen sekä Too Facedin Chocolate Bariin. Alkusyksystä tukahdutin materialistisia meikkitarpeitani tutustumalla ensimmäistä kertaa MACin kosmetiikkaan ja sen jälkeen nousi pintaan puhe Lorac Pro:sta, jonka ostamista olin suunnitellut pienen ikuisuuden ja jonka J halusi himotukseni tietäen tilata mulle tänä vuonna synttäri+joululahjaksi.

IMG_66822

Toinen juttu oli sitten ihan puhdasta päättömyyttä. En osannut päättää, kumpaan suuntaan lähtisin pientä Z-palettiani viemään, Bittenin ja Grandstandin vai Dragonflyn ja Secret Gardenin... Alunperinhän mä suunnittelin värisuoraa, jossa olisi vähän kaikenkarvaista erikoisempaa sävyä mattana, duochromena ja foiledina. Mutta niin vain mun ihastus burgundyyn ja kaikkeen muuhun viiniä läheltä liippaavaan ylettyi tällekin saralle  ajatus lähti Bitten-sävystä ja päätin rakentaa sen ympärille lämminsävyisen kokonaisuuden. Tilaukseen lähti siis hyvin neutraaleja sävyjä, mutta jätin tähän settiin tilaa vielä kahdelle napille. Valinnanvaikeus oli sietämätön, enkä oikein tiennyt, millä sävyillä olisin kruunannut paletin. Tavallaan vaaleanpunaiset ja korallit viehättäisivät, mutta rikkoisivatko ne liikaa paletin ennestään lämmintä, aavistuksen murretumpaa värimaailmaa?

IMG_67122   Sävyt samassa järjestyksessä, kuin paletissa

Mä olen tähän mennessä ollut todella tyytyväinen MUGin luomiväreihin. Toki mun ensimmäisenä ostamani sävyt eivät ole olleet sieltä käytännöllisimmästä päästä, mutta nyt uuden luomiväripinon myötä oon alkanut ymmärtämään kauneusmaailman hehkutusta esimerkiksi Crème Brulee -sävyä kohtaan. Ja Shimma Shimma, oh baby, mikä monitoimishimmeri!
  Modern Renaissancen tai Lorac Pron sisältöä MUG ei onnistu päihittämään, mutta pointti piileekin hintalaatusuhteessa. Mistään, ei siis yhtään mistään, saa tällaista "color payoffia" saati pysyvyyttä seitsemällä eurolla kappale. Sääli, että tuotteiden hinnat ovat ilmeisesti Brexitin takia noususuhdanteessa, sillä edellisen tilauksen tein hintaan 6€/kpl. Mutta siitä huolimatta, hinta on huikea ja laatu aivan mahtava. 

Nämä ovat ehdottomasti jonossa tutorialia varten, joten miten on, treenataanko vähän jotain hillitympää silmämeikkiä vai lähetäänkö baanalle?

END OF AN ERA

19. joulukuuta 2016

Jokunen viikko takaperin meidän taloutta kohtasi tragedia. Tai, no, lähinnä mun ylpeyteni koki äärimmäisen kovan kolauksen. Mä en ole ikinä rikkonut puhelimiani, vaikka oon sellaisen omistanut jo yli 15 vuotta. Toki mä olen ollut aika raju rakastaja, mutta kuin ihmeen kaupalla mun kännykät on aina pysyneet elossa useita vuosia. Siivoustyötä tehdessä mun puhelin lenteli pitkin poikin niin varastohallien kuin terveyskeskustenkin lattioita, muutaman kerran mun silloinen S2+ kävi lähellä vessanpönttöäkin. 16-vuotiaana onnistuin jättämään puhelimen kahden auton (= neljän renkaan) alle, mutta sekään ei vielä riittänyt rikkomaan silloista luuria, ei edes näyttöä. 
  Silloin muutama viikko sitten mun maine ehjän puhelimen omistajana tuhoutui, kun olin kaivamassa kotiavaimia takintaskusta ja talvitakin muhkea hiha hivutti taskusta ulos jotain muutakin. Mun puhelimen nimittäin. Näyttö edellä asfaltille. Ja sen lasin rikkoutumisen kuuli, se ei jättänyt mitään arvailujen varaan. Ette ihan oikeasti usko, millasen vitutuksen mä sinä iltana koin!

IMG_69342

Mun perheessä puhelimet on vähän sellasta kierrätyskamaa. Mun isä päivittää puhelimensa suurinpiirtein vuoden välein, jolloin sen "vanha" puhelin siirtyy äidille tai jollekulle meistä lapsista, kuka nyt on sillä hetkellä kaikista eniten uuden puhelimen tarpeessa. Tällä hetkellä myös J:llä on käytössä mun isän joitakin vuosia sitten itselleen ostama luuri. Harvemmin kukaan muu meistä edes ostaa uusia puhelimia, kun homma pelaa näinkin ja kaikista puhelimista tulee otettua ihan kaikki irti. Vielä eilen mun toisella veljellä, mulla sekä J:llä oli käytössä mun isän vanhat puhelimet, mutta nyt rikottiin kuitenkin jonkin sortin ennätys ja isän vanhojen kännyköiden määrä meidän perheessä laski ihan minimiin, sillä mä en enää kestänyt kattoa mun rakkaan Samsung Galaxy Note 3:n rikkonaista näyttöä. Useamman viikon kestäneen pohdinnan jälkeen marssin nimittäin vihdoin ja viimein puhelinkaupoille.

IMG_69442

Oon jo useamman vuoden kuulunut team Samsungiin, mutta nyt kun ehdin ihastua Note-sarjaan niin vietävästi, eikä siltä rintamalta uusia malleja enää tule, oli edessä tiimin vaihto. Samsungin S-sarjan lippulaivamallit huitelee reippaasti mun budjetin yläpuolella, kun taas A- ja J-mallit jäi reippaasti mun budjetin alapuolelle, ns. rimpulaosastolle. Appleen en halunnut tutustua vieläkään, sillä mun kaikki muu elektroniikka on Android- tai Google-pohjaista. Pilvipalveluiden ja sovellusten käyttö on helpompaa, kun puhelin kuuluu samaan lafkaan koululäppärin ja tabletin kanssa. 
  Mun on hirvittävän vaikea sanoa, mikä on mulle kaikista tärkeintä puhelimessa. Snapchatissa tätä jo vähän kirosinkin, sillä mä osaan olla pahemman luokan tekniikkahifistelijä, mutta samalla mä olen nainen ja arvostan sekä esteettisiä että vähän turhamaisiakin puolia elektroniikassani. Note 3 on ollut mun mielestä ihan äärettömän tyylikäs valinta ja ajaton muotoilultaan, se toimii kolme vuotta sitten ostetuksi puhelimeksi edelleen todella hyvin ja vaikka kamera on vähän jälkeenjäänyttä tekniikkaa jo, ei se mikään sysipaska kuitenkaan ole. Jättiläismäisen 5,7-tuumaisen näytön jälkeen kaikki tämän hetken vähän yli viidellä tuumalla varustetut hittiluurit tuntuivat kädessä ihan leluilta. Rima oli siis äärimmäisen korkealla ja vaikea saavuttaa, sillä budjetti ei antanut myöden suhteessa sen tasoisiin puhelimiin, mitä vanha Samsungini silloin kolme vuotta sitten oli ollut.

IMG_69202

Mukaan lähti lopulta Huawei P9. Kun OnePlus 3T jäi pois laskuista huonon käsituntumansa takia, oli kohdakkain enää tämä P9 sekä Honor 8. Jälkimmäinen houkutteli mua lähinnä suuremman RAM-muistinsa ja kauniimman ulkonäkönsä vuoksi, mutta puhelinkaupan myyjän kanssa hetken järkeiltyämme lähdin kotiin Huawein paketin kanssa. Lopullisen päätöksen tein puhtaasti kameran takia, sillä bloggaajana sitä tietää, miten huono kamera syö omaa motivaatiota kehittyä sosiaalisessa mediassa ja pysyä sen kelkassa mukana. Vaikka RAM-muistia on vähemmän kuin kilpakumppanissa, on P9:ssä aavistuksen verran tehokkaampi ja J:n mukaan paljon fiksummin koottu prosessori, jonka pitäisi paikata sitä yhden RAM-gigan puutetta ihan kiitettävästi. Jos Suomessa olisi ollut saatavilla se ruusukultainen versio, olisi päätös ollut monin verroin helpompi!

Tällä viikolla päättyy siis mun aikakauteni Samsungin omistajana ja olo on kieltämättä haikea, sillä tykkään esimerkiksi Samsungin tavasta toteuttaa Android todella paljon. Odottelen uutta SIM-korttia saapuvaksi ja toivon saavani sen postissa ennen joulua, jotta pääsisin päivittelemään Instagramia ja Snapchatia joulupyhien keskeltä ihan tajuttoman loistavalla kalustolla. Edessä on myös ihan mieletön totuttelutanner, uudenlaisen Androidin lisäksi lähinnä puolikkaan tuumaa pienemmän näytön ja konkreettisen navigointinappulan puutteen takia. Myös sormenjälkitunnistin on tällaiselle dinosaurukselle aika vinkeä lisä ja sen käytön oppiminen on hyvässä vauhdissa. Vaikka mä edelleen huomaan näpytteleväni näytön suojakoodia harva se kerta.

Onko joku teistä vaihtanut puhelintallia viime aikoina?

EPÄSUOSITUT MIELIPITEENI

15. joulukuuta 2016

PC1568992
Ainakin yksi hyvin epäsuosittu mielipide on se, että tää mun tekoraato on mun mielestä kaikessa mauttomuudessaan ihan mielettömän siisti!

Kanariansaaret ei ole koskaanikinämilloinkaan houkutelleet mua lomakohteena. En varmaan menisi, vaikka joku muu maksaisi mulle matkan sinne. Turistirysän vielä siedän, mutta eihän siellä ole edes lämmin?! Merivesikin on jääkylmää ympäri vuoden, ainakin vuotuisten keskiarvojen mukaan.

Kissat on ihan kamalia otuksia. Tietysti kissojakin on yksilöitä ja jokainen eläin on vauvana söötti, mutta kyllä koirien yleisesti kaistapäinen, miellyttämisenhaluinen ja kuolaava olemus on enempi mun mieleen.

Osaan small talkia ja se on mun mielestä jopa ihan mukavaa, mutta rehellisesti sanoen aika harvassa on ne hyvänpäiväntutut, joiden elämä tai asiat mua todella kiinnostaisi. Jokainen tekee niinkuin itse parhaaksi näkee ja jos J jotain on mulle tän meidän 6,5-vuotisen taipaleen aikana opettanut, niin sen, että "jaa" on hyvä vastaus about kaikkeen. 

Historia on heittämällä mielenkiintoisin oppiaine peruskoulussa ja lukiossa.

PC1568882

Mustamakkara on mun suurinta herkkua. Etenkin puolukkahillon ja punaisen maidon kanssa. Mun tekee myös säännöllisin väliajoin mieli maksalaatikkoa, verilettuja ja siskonmakkarakeittoa.

Urban Decayn luomivärit ei oo mun mielestä niin loistavia kuin mitä hehkutetaan. Oon useammalla Helsingin reissulla käynyt mallailemassa about kaikkia nakupaletteja kämmenselkään, mutta ei ne vaan ikinä säväytä. Naked 3 riittää mulle oikein hyvin, vaikken mä siitäkään oo enää alkuhuuman jälkeen saanut mitään erikoisempaa(=mattasävyjä kummempaa) irti. Markkinoilla on niin paljon pigmenttisempiäkin vaihtoehtoja, että pistän rahani ennemmin niihin.

Paklaamisesta puheenollen; mulle on ihan yks nökönnuuka, onko jollakin vahvan silmämeikin lisäksi myös vahva huulimeikki vai ei. Säännöt on tehty rikottaviksi, meikatessakin.

Se on yhtä shaibanjauhantaa, että joku hedelmä tai raakasuklaa ihan oikeasti auttais suklaanhimoon. Jos mun tekee mieli suklaata, niin sit mun tekee mieli suklaata ja se menee täydellisesti ohi vasta sitten, kun oon saanut sen suupalan suussa sulavaa maitosuklaata.

PC1568832
Coat, top, beanie & shoes | Junkyard (saatu)*

Kardashian-Jenner -klaani on mun mielestä ihan älyttömän älykäs poppoo. Miten se perisuomalainen sananlasku nyt menikään - hullu työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä..?

Idols, Talent, X Factor... Ei toimi. Ei vaan... Ei.

Kaikki vastaanottokeskukset pitäisi sulkea, jokainen maahanmuuttaja lähettää takaisin sinne mistä on tullutkin, Donald Trump oli tosi hyvä valinta Yhdysvaltain presidentiksi, opiskelijoilta sekä lapsiperheiltä pitäisi talouden näkökulmasta leikata lisää, Johanna Tukiainen on kaunis nainen ja miehen euron kuuluukin olla naisen 80 senttiä... Tai sitten ei, mutta näitä postauksia muiden epäsuosituista mielipiteistä on ollut ihan jumalattoman tylsää lukea, kun ei kukaan kehtaa kertoa "oikeasti epäsuosituista" mielipiteitään. Ei mua itseänikään huvita heittäytyä suden suuhun ja avata keskustelua tämänhetkisistä kuumista perunoista, koska tätä blogia voi lukea esimerkiksi tuleva työnantajani. En myöskään odota esimerkiksi kenenkään lifestyle-bloggaajan avaavan tuntematomille omaa henkilökohtaista poliittista kantaansa, mutta toistaiseksi oon aina vaan pettynyt muiden bloggaajien epäsuosittuja mielipiteitä lukiessani. Yksikään niistä ei oo saanut mua puolustuskannalle saati ärsyyntymään.

Ollaanko eri mieltä yhtään mistään vai menikö metsään nämäkin epäsuositut, vaikkakin suhteellisen salonkikelpoiset, mielipiteet..?


Postaus ei sisällä affiliate-linkkejä,
yhteistyössä Junkyard

KUN VAIN TOINEN VIETTÄÄ JOULUA

13. joulukuuta 2016

*Postaus sisältää affiliate-linkkejä
Yhteistyössä Ellos

Jotkut teistä saattavatkin muistaa mun joskus kertoneen, ettei meidän taloudessa joulusta innostu kuin meidän 2-henkisen perheen toinen osapuoli. J ei siis ole jouluihminen eikä sen vuoksi ole mitenkään erikoisemmin viettänyt joulua enää moneen vuoteen, joskus lapsuudessa viimeksi. Tyypillä on tietysti omat "jouluperinteensä" ja on se ollut muutamaan otteeseen mukana mun perheen joulunvietossa, mutta pyhien skippaaminen ei tuota miehelle suurempaa henkilökohtaista päänvaivaa ja vaikka ollaan oltu yhdessä jo useita vuosia, ollaan useampana vuonna oltu ainakin jouluaatot erillään. Toistaseksi tää on ollut ihan toimiva ratkasu, kun mun perhe viettää joulua ja J:n perhe taas ei niinkään. Ehditään kuitenkin tulevaisuudessa kiskomaan toisiltamme joulustressin takia hiukset päästä vielä moneen otteeseen.

Oon aiemminkin kirjoittanut, että tykkään muuttaa sisustusta vuodenaikojen mukaisesti. Joulun suhteen oon aina ollut hirvittävän huono sisustaja, koska kirkkaanpunainen ei oikein nappaa, mutta nyt kun tajusin pääseväni ensimmäistä kertaa tekemään joulun ihan kunnolla omaan kotiini, päätin pistää kerralla hösseliksi. Kotoa pois muuttamisen jälkeen on joulun alla ollut aina kaikkea muuta tekemistä ja yleensä meidän joulukoristeet on hengailleet muuttolaatikoissa kaikista kriittisimpänä aikana. Meidän ensimmäiseen yhteiseen kotiin muutettiin vain vähän ennen joulua ja meidän olohuoneessa oli silloin kyllä joulukuusi. Joulutunnelmaa vaan söi vähän se, ettei huoneessa ollut kuusen lisäksi mitään muuta kuin J:n työpöytä.

IMG_65892 IMG_65722 IMG_66072
Ryijymatto Ellos*

IMG_65772 IMG_66142

Mä päätin, että niin kauan, kun mä saan koristella joulukuusen yksinäni, mä teen sen tasan niin aikasin, ettei sitä tarvitse ihan heti lähteä purkamaan pois. Fun fact, mä inhoan joulukuusen koristelua. Se on perfektionistin pahin painajainen, kun jatkuvasti näyttää siltä, että jossain kohtaa kuusta on kaksi samanlaista koristetta vierekkäin eikä missään myydä niin pitkää koristeköynnöstä, että yhdellä köynnöksellä voisi kiertää koko kuusen. Enkä muuten edes aloita paasaamista valojen asettelusta...
  Black friday poiki muutaman uuden tyynynpäällisen sohvalle, elämäni ensimmäisen tonttukoristeen sain syntymäpäivälahjaksi ja pari päivää sitten maitokaupassa käydessäni ostin ensimmäistä kertaa itse joulukukan tv-tason kulmalle komeilemaan - edellisinä vuosina mummot on kilpaa pitäneet mut joulutähdissä ja hyasinteissa. Koko komeuden kruunaa tuo Ellokselta saatu Tanger-ryijymatto, jota oon jo useamman kuukauden katsellut vähän sillä silmällä. Nyt tuli vihdoin hyvä sauma pistää vanha Lappljung Ruta talviteloille ja odottamaan mattopyykille pääsyä, sillä mun mielestä tuo Tanger tuo huoneeseen himpun verran enemmän joulufiilistä kuin edeltäjänsä!

Onhan se omalla tavallaan ihan mukavaa, että saan kyhätä joulun pystyyn yksinäni, vaikka siinä vielä melkoisen huono olenkin. Eipähän tarvitse riidellä koristevalojen väristä tai kynttilöiden määrästä, kun toista ei yksinkertaisesti voisi vähempää kiinnostaa. Eikä ole kukaan muukaan motkottamassa siitä, miten käytän joulunpunaisen sijasta viininpunaista. Ajattelin siis todella nauttia yksinäisistä jouluistani, sillä nämä tulevat päättymään viimeistään siinä vaiheessa, kun jaloissa pyörii ensimmäinen lapsi ja sen myötä koko muukin suku.

COLOURPOP COSMETICS

12. joulukuuta 2016

IMG_67272

Black Fridayta edeltäneenä keskiviikon ja torstain välisenä yönä tuli mulle sähköpostiin tieto, että  24 tunnin ajan Colourpop tarjoaisi ilmaiset toimituskulut kaikkialle maailmassa. Kyseessä on amerikkalainen, miltei kulttimaineeseen hintalaatusuhteensa ansiosta noussut brändi, mutta vaikka tuotteet itsessään eivät lohkaise lompakon kulmasta hirvittävän suurta palaa, ovat toimituskulut Eurooppaan jokseenkin suolaiset ja näin ollen Suomen alv-raja (22€) tulee vastaan hyvin nopeasti, vaikka huulipunat maksaisivatkin vaivaiset $6/kpl. Nämä ilmaiset toimituskulut olivat siis luojan lykky, jättipotti, opiskelevan meikkifriikin pelastus ja vaikka mitä muuta. Mä pistin tilaukseen kolme keskenään erilaista tuotetta, sillä halusin päästä testaamaan mahdollisimman montaa eri tuotelajia. 

IMG_67442

Paketti tuodaan kotiovelle Postin toimesta ja omalla kohdalla toimituksessa meni noin viikko. Tietysti kaikenmaailman tulliselvitykset kasvattavat toimitusaikaa, mutta itse onnistuin välttymään niiltä tilauksen loppusumman pysyessä reippaasti alle 22 eurossa. Loota on ulkoa aika karu, mutta avatessa meininki on yhtä juhlaa ja sirkushuveja, sillä tilatut tuotteet ympäröi värikäs sisusta ja mukana tulee jos jonkinlaista oheislippusta ja -lappusta. Yhdessä lappusista opastetaan Colourpopin tuotteiden käytössä, sillä kyseessä ei todellakaan ole mikään tavallinen puuterikoostumus vaan pehmeä, miltei voidemainen massa, joka toimii niin sormin kuin siveltimelläkin levittäessä.

Mä valkkasin tuotteita siis kolmesta eri tuoteryhmästä, jotta saisin mahdollisimman hyvän ja laajan kuvan ennestään vieraasta brändistä. Voin kertoa, ettei yksikään tuotteista ole vielä pettänyt ja Colourpop avasi mulle täysin uudenlaisen maailman, mitä kosmetiikan koostumuksiin ja levittyvyyteen tulee. Brändin maine ei siis todellakaan ole ihan tuulesta temmattu!

IMG_67602

Ultra Matte Lip, Teeny Tiny: Mä halusin ehdottomasti päästä kokeilemaan Colourpopin mattapunia ja koska mun nudepunien kirjo alkaa olla jo melko messevä, päädyin tilaamaan oikein tumman luumun sävyisen Teeny Tinyn (sävy huulilla). Koostumus on todella hassu, enkä omista ennestään mitään vastaavaa. Applikaattori taas on ihan täydellinen munkaltaiselleni suppusuulle. Tuote pysyy huulilla kuin tauti ja on ihan oikeasti matta. Se lähtee liikkeelle vasta oikein rasvasen pitsan mukana.
  Ultra Matte Lip -punien tummemmat sävyt myös värjäävät ihon, eli aina ei pelkkä huolellinen poispesu (tai se pitsakaan) riitä. Mulla oli kämmenselässä palovamman näköinen läntti kolme päivää, kun ekan kerran swatchasin tämän!

Super Shock Cheek, Flexitarian: Tämä highlighter oli ainoa matkan aikana osumaa ottanut tuote, mutta voidemaisen koostumuksen ansiosta aavistuksen murtunut värinappi oli helppo painella takaisin ehjäksi. Alkoholia näihin ei näihin rikkinäisenä todella kannata sekoittaa ja näiden "puuterituotteiden" paketissa on vielä muistutuksena sekin, että tuote on parasta säilyttää tiiviisti suljettuna kuivumisen ehkäisemiseksi.
  Sävynä Flexitarian on kalkkilaivan kapteenin päiväuni. Se ei ole jäänvalkoinen eikä se hyppää vastaantulijan silmille, mutta se luo ihan äärettömän kauniin hohdon ja pysyy paikoillaan koko päivän todella hyvin. Kyseessä on enempi glitterinen highlighter, joten jos on enempi kuultotuotteiden ystävä, ei tämä ehkä ole se paras vaihtoehto korostustuotteeksi.

Super Shock Shadow, Brady: Koska tummanpunaisen eri sävyjä ei voi koskaan omistaa liikaa.. Valitsin itselle tutun ja käytännöllisen sävyn, vaikka Colourpopin luomivärivalikoima on sävyjen suhteen aivan mieletön. Tämä on näistä kolmesta ainoa, jota en vielä oo päässyt kunnolla testaamaan, mutta ainakin ulkonurkkaan töpöteltynä Brady tuo ulottuvuutta silmämeikkiin ja pysyy paikoillaan ainakin 7,5-tuntisen työpäivän ajan. Voidemainen koostumus on todella miellyttävä levittää iholle ja se blendautuu todella kauniisti ilman suurempaa vaivaa.

Tämä on ehdottomasti brändi, jonka tuotteita tilaan jatkossakin! Colourpop julkaisi taannoin myös kokoelman siveltimiä, joita niitäkin kokeilisin näillä meriiteillä oikein mielelläni. Onko Colourpop teille tuttu brändi? Hyödynsikö joku muu ilmaisia toimituskuluja silloin pari viikkoa sitten? Mitä ootte tykänneet tuotteista?

22

6. joulukuuta 2016

PC0665582

Omalta osaltaan se taitaa olla juuri tämä itsenäisyyspäivä, joka vaikuttaa omaan syntymäpäivään ja erityisesti sen viettotapoihin. Päivä on alkanut Tuntemattomalla sotilaalla niin kauan kuin vain jaksan muistaa - tänäänkin se pyöri taustalla, kun tälläsin itseni päivän menoja varten. Oon aina miettinyt, miten erilainen oma syntymäpäivä mahtaisi olla, jossei se olisi aikoinaan osunut juuri yhdelle Suomen merkittävimmistä pyhäpäivistä. Millaistakohan olisi juhlia synttäreitä kesällä? Tai minkä tahansa muun kuukauden kuudentena päivänä? 

Käytiin päivällä J:n kanssa ulkona syömässä ja moikkaamassa mun isovanhempia, siivosin koko kämpän lattiasta kattoon ja tällä hetkellä kyyhötän läppärin kanssa viltin alla ja vilkuilen Linnan juhlien vastaanoton pukuloistoa kirjoittamisen ohessa. Olohuone kylpee kynttilöissä, joulukuusessa palaa valot ja pyykinpesukone hyrrää hiljaa taustalla. Ulkona paukkuu ihan hillitön pakkanen ja käytiin aiemmin päivällä kauniin ilman turvin vähän reippailemassakin.
  Tää on mulle jotenkin todella mukava tapa viettää omaa syntymäpäivää, kun samalle päivälle osuu useimmiten samat, tutut perinteet. Rellestää ehtii minä tahansa muunakin päivänä, joten on kaikinpuolin tosi jees, kun omana syntymäpäivänään saa ihan luvan kanssa rentoutua ja ottaa aikaa itselleen, kun about koko muukin Suomi tekee niin. Tykkään järjestää juhlia niin itselleni kuin muillekin, mutta aika harvassa taitaa olla ne kerrat, kun oon ottanut (kaveri)vieraita vastaan tasan omana syntymäpäivänä.

Miten teidän itsenäisyyspäivät yleensä sujuu, onko tämä tiistai ollut ihan kuin mikä tahansa muukin viikonpäivä vai sisältyykö teidän itsenäisyyspäiviin jotain tiettyjä vuosittaisia perinteitä? Herättääkö edes ensi vuonna juhlittava 100. itsenäisyyspäivä mitään ajatuksia? Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta muita itsenäisyyspäivän tai ehkä jonkun muun kotimaisen juhlapäivän lapsia? Olisi mielenkiintoista kuulla, millaista on viettää syntymäpäiviä esimerkiksi jouluaattona.

LIVE A LITTLE

5. joulukuuta 2016

Jos mun juttuja on lueskellut yhtään kauemmin kuin nyt viimeiset pari kuukautta, saattaa siellä ruudun toisella puolella olla tiedossa se, miten suunnitelmallista ja järjestelmällistä sorttia täällä päässä ollaan. Mä yliajattelen, kehitän ongelmia pienimmistäkin jutuista ja elämä ilman kalenteria olisi mulle täysi katastrofi. Ainakin ajatuksen tasolla. Mä en osaa ottaa rennosti tai elää päivä kerrallaan, mun saatavilla on oltava tarkat suunnitelmat ja ohjeet sekä minuuttiaikataulu tai musta tulee suoraan sanottuna ihan kädetön ja päätön kana. Mä elän suunnitelman toteutumisesta toiseen, kaikki niiden välillä tapahtuva on vaan hämyistä höttöä.

gg

Nyt kun ympärillä on alkanut tapahtua, on mun korvienkin välissä ruvennut käymään melkoinen raksutus. Lähipiirissä odotetaan yllätysvauvoja, remontoidaan ensimmäisiä omia taloja katosta lattiaan ja suunnitellaan häitä äärimmäisen pienellä varoajalla. Toisin sanoen uskalletaan tarttua hetkeen ja otetaan mun näkövinkkelistäni ihan mielettömiä riskejä. Me taas asutaan edelleen vuokralla, eikä tiedetä mihin tästä seuraavaksi lähdetään, koska tässä elämäntilanteessa järkevää ratkaisua on mahdotonta keksiä. Häitä on suunniteltu nyt vähän yli vuosi ja vielä olisi päälle 200 tehokasta suunnittelupäivää jäljellä. Toki meidän ja meidän ystävien melko keskeisenäkin erona on se, että me ollaan J:n kanssa toistaiseksi ainut 100% opiskelijapariskunta. Tässä elämäntilanteessa ei oteta asuntolainaa tai valmistauduta vauvoihin. Rauhallinen ja hyvin suunniteltu eteneminen sopii meille just nyt.
  Viikko sitten mua rupesi kuitenkin ahdistamaan, kun me ei päästy yhteisymmärrykseen siitä, mihin me tästä nykyisestä kodistamme sitten joskus muutetaan. Tai mitä ihan oikeasti tapahtuu häiden ja mun valmistumisen jälkeen. J totesi, että välietappina toimiva oma rivarinpätkä olisi vähän höhlä ratkaisu, mutta ei meillä ole vielä vuosiin varaa rakennuttaa sitä loppuelämämme omakotitaloakaan. Tarvitaan lastenhuoneet, meille molemmille työhuoneet, kodinhoitohuone, talli kahdelle autolle... Puhumattakaan lemmikkieläimistä, joita nykyiseen kotiimme ei saa ottaa. Ajatus jälleen vuokralle muuttamisestakin puistattaa - miksi enää tässä vaiheessa tai just tämän hetkisen vaiheen jälkeen heittää rahaa suoraan roskiin, kun sitä voisi yhtä hyvin alkaa kerryttää omaan taskuun?

ii

Edellämainittuja asioita pohdittuani ja pienen hermoromahduksen laidalla käytyäni tulin lopulta siihen tulokseen, että ehkä mun pitäisi ensimmäistä kertaa elämässäni antaa vaan olla. Edetä korkeintaan viikko kerrallaan, keskittää kaikki voimavarani häihin ja kouluun. Ne kun on selkeästi tähtäimessä päivämäärineen kaikkineen. Viime viikolla rikottiin jälleen yksi rajapyykki hääsäästöjen suhteen ja oon innoissani sekä todella ylpeä siitä, miten ollaan  suhteellisen lyhyessä ajassa onnistuttu säästämään niinkin suuri summa rahaa. Se luo uskoa myös tulevaisuuteen. Jos meidän minimalistista opiskelija- ja keikkatyötuloista saa puolessa vuodessa sukanvarteen  tarpeeksi juhlapaikkaa, bändiä ja sormuksia varten, niin kyllä me onnistutaan tulevaisuudessa siihen omakotitaloon ja autoonkin säästämään. Ollaan kuitenkin vasta parikymppisiä.
  Mun tarve suunnitella omaa elämää mahdollisimman pitkälle on todella syvällä selkärangassa, enkä mä yhdestä keskeisestä luonteenpiirteestäni ihan noin vain pääse eroon, mutta siitä huolimatta aina voi yrittää höllätä. Elää vähän enemmän ja miettiä vähän vähemmän. 

KUN KAIKKI ON OIKEESTI IHAN HYVIN

24. marraskuuta 2016

PB0363952
IMG_64392 PB0364012 PB200015 IMG_65182 

Meikäläisellä menee yleisellä tasolla ihan kivasti. Opiskelujen suhteen alkaa jo näkyä valoa tunnelin päässä, vaikka muutama luku- ja oppimispäiväkirja sekä vastausten odottaminen harkkapaikoista painaakin niskan päälle. Viikon päästä ajattelin vähän juhlistaa mun syntymäpäiviä kavereiden kesken, vaikkei seuraavassa ikävuodessa mitään erityistä sinänsä olekaan. Tajusin tuossa jokin tovi sitten, että mun kroppa on just nyt siinä pisteessä, että oon siihen todella tyytyväinen ja tästä innostuneena kiikutin hääpuvun J:n äidin tykö "palautettavaksi" alkuperäisiin mittoihinsa. Meidän kaveripiiriin syntyi ensimmäinen vauva aiemmin syksyllä ja mä pääsin viime viikonloppuna moikkaamassa pikkutyyppiä ensimmäistä kertaa nimiäisten merkeissä.
  Oon tilannut huomisen Black Fridayn varjolla muutamista pre-saleista sunmuista karnevaaleista ihan kiitettävän määrän sisältöä makkarin lipaston ylälaatikkoon ja tässä pitäisikin vielä pysyä hereillä parisen tuntia, jotta saisin puolenyön jälkeen klikattua viimeisen haalintani kassan kautta ja ennen kaikkea huikean alennusprosentin kera kotiin (//klo 00:34 Elikkäs mä tietenkin nukahdin ja himoitsemisen kohde meni sivu suun). Oon myös löytänyt pari uutta lempparia mun mummosarjojen joukkoon ja koitan viikottain muistaa katsoa Yle Areenasta uusimman Pokka pitää -jakson. Vaikka osasinkin hahmojen vuorosanat ulkoa jo 10 vuotta sitten.
  Mikään ei varsinaisesti paina mieltä, Suomen tän hetkiset sääolosuhteet vaan tuppaa iskemään ihan hillittömän väsymyksen päälle ja useana päivänä on tehnyt mieli käydä päikkäreille jo ennen lounasaikaa. Ainoa asia, joka mua tässä nyt on siepannut, niin Bloggerin uudistus (?!).

  Tässä tekstissähän ei oo päätä eikä häntää, mutta mun mielestä on kiva käyttää hyväks nämä hetket, kun mulle tulee ihan oikeesti sellanen kunnon tajunnanvirtahöpöttely-fiilis. Kerron arkipäivistäni tänne nykyään niin vähän, että ehkä tämän myötä edes joku käppäilee pitkin memorylanea menneisyyteen. Nämä vailla punaista lankaa etenevät papatukset ja sekalaiset kuvat viikkojen varrelta ovat nimittäin tätä nykyä aika harvassa. Ainakin allekirjoittaneella.

Q&A: Häät, parisuhde ja tulevaisuus

22. marraskuuta 2016

qa1

HÄÄT

Ajatuksia/mietteitä naimisiinmenosta? 
Onhan se nyt tietyllä tapaa ihan hullu juttu. Oon yhtä aikaa innoissani ja kauhuissani, vaikkei se loppupeleissä näy vielä hetkeen muuten kuin nimenvaihdoksena. Oikeastaan se on juuri se sukunimen muuttuminen, joka mietityttää. Mun tyttönimi on ihana ja se on iso osa mun identiteettiä, mutta samalla oon niin perkuleen kyllästynyt siihen, miten hankalaa sen tavaaminen tuntuu suomalaisille olevan.
  Toinen ihan mieletön mutta samalla kauhistuttava asia on sit se, että oon lupautumassa toisen rinnalle koko loppuelämäkseni. 22-vuotiaana.

Miten muut (sukulaiset, ystävät) on suhtautunu siihen et meette naimisiin?
Toistaiseksi siihen on suhtauduttu vain ja ainoastaan positiivisesti. Negatiivisimmillaan kuultu vaan taivastelua siitä, miten ajoissa ollaan järjestelyjen kanssa. 

Onko tullu paljon sanomista nuoresta iästä tai aikaisesta kihlauksesta? 
Ei laisinkaan. Silloin kihlauksen aikaan anoppikokelas vaan varmisti, ettei hänestä oo vielä mummoa tulossa :-D
  Mun vanhemmat menivät naimisiin, kun olivat 18 ja 22 ja juhlistivat reilu viikko sitten 23. hääpäiväänsä, joten sillä on varmasti ollut vaikutusta ainakin mun lähisuvun asenteisiin meidän kihlausta ja naimisiinmenoa kohtaan. 

Millä viidellä sanalla kuvailisit itseäsi/tulevaa aviomiestäsi? 
Jaa yksilöinä vai? No pidän itseäni aika itsenäisenä, temperamenttisena ja järjestelmällisenä tyyppinä, mutta osaan olla myös todella herkkä ja koen itseni perhekeskeiseksi ihmiseksi. Äiti on aina naureskellut, miten mussa voi yhdistyä niin monta päinvastaista piirrettä. Miehestä taas löytyy kaikki ne piirteet, joita mulle ei ole suoraan suotu. J on todella sosiaalinen ja rento, mutta osaa heittäytyä aina välillä todella itsepäiseksi ja suorasanaiseksi. Parasta siinä on kuitenkin sen huumorintajuisuus

Mitä tapahtuu häiden jälkeen? 
Tullaan kotiin ja jatketaan elämää kuten ennenkin, vaihdetaan Facebookin parisuhdestatukset. Soitetaan huoltoyhtiöön, että ovesta tartteis tulla ottamaan toinen nimi pois. Mä keskityn omaan valmistumiseeni ja aletaan säästämään omaa kotia varten sekä suunnittelemaan perheenlisäystä.

Mikä on häämatkakohteenne, jos sinne matkaatte? 
Me lähdetään häämatkalle vasta paljon myöhemmin häiden jälkeen mun opiskelujen takia. Ehkä saatetaan piipahtaa jollain minilomalla Keski-Euroopassa, jos rahatilanne sen sallii, mutta varsinainen honeymoon jätetään keväälle/kesälle 2018. Yhdysvalloista ja muutamista tietyistä jenkkikohteista on puhuttu eniten!

Häiden suunnittelun positiivisimmat jutskat ja mitkä asiat tuottaa puolestaan haasteita? 
Tällaiselle suorituskeskeiselle ihmiselle parasta on varmaan se, kun saa jonkun asian pois päiväjärjestyksestä ja vedettyä yli tehtävälistalta. Introverttinä ihmisenä välttelen sosiaalisia tilanteita vieraiden ihmisten kanssa, mutta se tuntuu ihan superilta, kun saa napattua itseään niskasta ja soitettua erilaisille palveluntarjoajille tarjouspyyntöjen merkeissä, jolloin homma etenee. Musta on ollut myös ihan huikeeta huomata, miten täysillä meidän ystävät on tässä touhussa mukana!
  Haastavinta on tällä hetkellä saletisti istumajärjestyksen teko juhlapaikalle. Meillä molemmilla on sukulaisia, jotka ei tule toimeen keskenään, mutta jotka halutaan silti paikalle juhlistamaan meidän päivää. 

Montako kaasoa sulla on ja miten päädyit juuri heihin? 
Mulla on viisi kaasoa. Mulle ei oo suotu siskoja, oman ikäisiä naispuolisia sukulaisia eikä oikeastaan sellasia lapsuudenystäviäkään, joiden kanssa olisin ollut tekemisissä synnytysosastolta asti. Luulin sen vuoksi todella pitkään, että mulla tulisi olemaan korkeintaan yksi kaaso, mutta voi pojat kuinka väärässä olinkaan! Mun kaasot = mun kaikista rakkaimmat naispuoliset ystävät. 

qa2

PARISUHDE 

Mikä on teidän suurin syy, mistä riitelette? 
Varsinaista riitelyä harrastetaan niin harvoin, että ”suurimpia” tai edes yleisimpiä syitä on tosi vaikea lähteä listaamaan. Viimeks ollaan riidelty kunnolla toissakesänä ja syy riidalle oli se, kun mä olin aina niin hemmetin kiukkuinen töistä tultuani. No, ne työt loppui vuosi sitten elokuussa, eikä sen koommin olla riidelty. Mä kyllä känisen minkä kerkiän, mutta onneksi mies on oppinut päästämään mun kiukunpuuskat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Miltä se sun ukon peliluola oikein näyttää? Olisi mukava nähdä vaikka kuva, että miten muut pariskunnat sumplivat sisustukseen miehen tarpeet! 
Olipa hauska kysymys! J ei halua omaa luolaansa mun blogissa esitellä, mutta ehkä saat mun kuvailusta jotenkuten kiinni: se on yks hävityksen kauhistus suurimman osan ajasta. Kyseessä on siis ihan tavallinen kerrostalokaksion vaatehuone. Se on kooltaan ehkä maksimissaan 3-neliöinen eikä siellä ole pistorasioita. Muuton yhteydessä irrotettiin väliaikaisesti alimmat hyllyt, jotta saatiin miehen pöytä vaatehuoneen peräseinää vasten ja pistettiin hyllyt sen jälkeen takaisin säilytystilan takia. Sähköt huoneeseen on vedetty jalkalistoja pitkin jatkoroikalla olohuoneesta. Arozzin pelituoli mahtuu pyörimään ympäri keskellä huonetta, mutta ei siellä kyllä paljoa muuta tehdä. Säilytystilan puolesta huone on pyhitetty mun osalta ainoastaan kausivaatteille, muuten siellä on säilössä koko miehen omaisuus tietokoneroinasta vaatteisiin sekä lasku- ja skeittikamoihin.
  Se on todella pimeä ja tunkkainen kolo, mutta tuo ukko viihtyy siellä vallan mainiosti. Ei kuulemma ymmärrä, miks aina pitää olla niin valosaa, kun pimeessä on paljon mukavempaa.

Romanttisin asia mitä sinulle on tehty tai sanottu?
Onhan se näin nykynuoren silmin aika romanttista, että toinen polkee 10 kilometriä mun luo vesisateessa, kun tyypin autosta on bensa loppu. Enkä voi kieltää, etteikö mulla olisi sukat pyörineet jaloissa, kun J ekan kerran "varmisti", että menenhän mä sen kanssa isona naimisiin :'-) 

Mitä teet, jos kiinnostut toisesta ihmisestä? 
Sillon kesällä 2010 pyysin kiinnostuksen kohteeni ”Monttuun skeittaan” ja nyt ollaan menossa naimisiin, että kai se oli jonkin sortin success :-D En tiedä yhtään, mitä nykyään tekisin. Uskoisin olevani aika köpö solmimaan uutta parisuhdetta, eihän mulla ole aavistustakaan, miten aikuiset sen tekee!

qa3

TULEVAISUUS 

Missä haluaisit työskennellä valmistuttuasi? 
Haluaisin mukaan hankintabisnekseen. Olisi siis mahtavaa päästä vaikkapa sisäänostajaksi jollekin isommalle firmalle. Se on kuitenkin aika harvoissa tapauksissa mahdollista heti valmistumisen jälkeen, joten olisin ihan mielissäni, jos tammikuussa 2018 voisin sanoa työskenteleväni edes jossain hankintaan ja ostoihin liittyvissä hanttihommissa esimerkiksi Iskulla.
  Viikko sitten laitoin harkkahakemuksen erääseen täkäläiseen, melko maineikkaaseen firmaan. Kieltämättä olisin erittäin tyytyväinen, jos onnistuisin ensin nappaamaan harjoittelupaikan ja sitten saamaan myös työpaikan kyseisestä yrityksestä.

Aiotko asua Lahdessa tai lähiseudulla koko loppuelämäsi? 
Sitä ei koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä haaveillaan talon rakennuttamisesta Hollolan maaseudulle. Kyllä me yhdessä vaiheessa puhuttiin, että oltais sit jossain vaiheessa muutettu J:n työn perässä Hämeenlinnaan, jos hän ois päässyt harkkafirmaansa vakituiseksi työntekijäksi, mutta se ajatus lienee jo haudattu. 

Missä näet itsesi viiden/kymmenen/viidentoista vuoden kuluttua? 
Viiden vuoden päästä toivon viimeistään odottavani meidän ensimmäistä lasta. Kymmenen vuoden päästä niitä mukuloita voisi ollakin jo kaksin kappalein. Siitä viisi vuotta eteenpäin on sit aivan liian pitkä aika ajatella eteenpäin, jopa mulle. Toivon ja uskon kuitenkin, että kaikki menee omalla painollaan ja suotuisasti niin perheen kuin työelämänkin suhteen. 

Millainen vanhempi sä tahtoisit sun lapsille olla? Mitä sun avopuoliso ehkä tekisi lasten kanssa eri tavalla? 
Meidät on kasvatettu todella eri tavoin. Esikoistyttärenä mua on pidetty aika tiukassa liekassa, kun J taas on saanut rippikoulun jälkeen huidella ainakin omien sanojensa mukaan melko vapaasti. Tullaan siis ihan varmasti kohtaamaan lasten kasvatuksen suhteen jonkinmoisia konfliktitilanteita, sillä mä oon mielestäni saanut hyvän kasvatuksen ja haluaisin noudattaa valtaosaa vanhempieni kasvatusmetodeista omien lasteni kohdalla, mutta niin ajattelee myös J omista vanhemmistaan. Se aina vitsaileekin, et meillä tulee tulevaisuudessa vallitsemaan sellanen terve äidin pelko ja että hänestä tulee ”cool dad” :-D
  Rajoja ja rakkautta, mikä ihanan kliseinen sanonta, mutta sitä mä tahtoisin tulevaisuudessa lasteni kohdalla noudattaa. Halutaan kaksi lasta siitä syystä, ettei vahingossakaan onnistuttais kasvattamaan ainokaisesta pershedelmästämme lellipentua.

Minkälaisia nimiä voisit antaa lapsillesi?
En tietenkään mitään yksittäisiä nimiä halua tähän kirjoittaa, koska meillä on jo jonkinlainen ajatus sekä tytön etunimestä että pojan toisesta nimestä olemassa. Yleisesti ottaen ollaan mietitty sellasia nimiä, jotka sopii niin suomalaiseen kuin ulkomaalaiseenkin suuhun sekä suomalaiseen sukunimeen ja jotka on oikeinkirjoitettavissa heti ekalla kertomalla. Yessicaa tai Casimiria meille ei siis tule, eikä Kiiaa, Miiaa tai Tiiaakaan, yhdistelmänimistä puhumattakaan. Koko tähän astisen ikäni kun oon saanut "kärsiä" vaikeasta sukunimestä ja tiedän mitä helvettiä minkä tahansa ajanvarauksen teko puhelimitse on, en halua sysätä samaa kohtaloa lapsilleni etunimen muodossa. 

Onko sulla haaveena muuttaa joskus ulkomaille asumaan? 
En koskaan sano ei, mutta en oo erityisemmin enää yläasteen jälkeen haaveillut ainakaan pysyvästä ulkomaille muuttamisesta. Töitä voisin tehdä ja niiden perässä matkustaa, mut kyllä Suomi kaikkine ongelmineen on silti koti. 

Ootteko pohtinu J:n kanssa koiravauvanne rotua, jos sellaisen otatte perheeseenne? 
Tässä on jo muutama vuosi käyty kamppailua kultaisennoutajan ja corgin välillä. Toisinaan ajatuksissa on vilahtanut muutama kotimainenkin koirarotu ja ollaan me toisillemme seropikorttejakin vilauteltu aina välillä. Mutta kyllä se rotu on nyt lopulta päätetty! Jääkööt se kuitenkin yllätykseksi siihen saakka, että koiran hankinnasta tulee ajankohtaista.

IHANAN KAMALA JOULUSISUSTAMINEN

16. marraskuuta 2016

*Postaus sisältää affiliate-linkkejä
Yhteistyössä Ellos

IMG_64602
IMG_64652
Valoketju Ellos*

Sisustaminen, tuo iki-ihana ikiprojekti. Sitä luulee työstäneensä jonkun tilan tai huoneen ihan viimesen päälle, kunnes kellot siirtyy talviaikaan ja kesän valoisia öitä varten hankitut pimennysverhot ei olekaan enää ihan niin jees kuin mitä kesäkuussa kuvittelit. Sulla ei just nyt ole varaa kivoihin verhoihin, joten vaihdat vaan makuuhuoneen järjestystä ja ripottelet jouluvaloja sekä kynttilöitä vähän sinne tänne. Heti paljon parempi! ... Ainakin hetkeksi.

Siitä huolimatta, että tykkään vaihdella kodin tekstiilejä vuodenaikojen vaihtuessa, mä olen aivan hillittömän huono joulusisustaja. Osittain ainakin siksi, etten liiemmin välitä joulunpunaisesta väristä sisustuksessa eikä nykyaikainen täysin väritön joulukaan oikein ole mun mieleen, osittain joulukoristeiden hillittömien hintojen vuoksi. Mahdoton miellyttää? Voi kyllä. Ajattelin kuitenkin lähteä etenemään ihan tosi miniaskelein kohti joulua, kun sain Ellokselta tämän Glödlampa-valoketjun. Virittelin siitä meille "sängynpäädyn" varsinaisen sängynpäätyprojektin ollessa jäissä ja nyt se toimiikin kivasti tunnelmanluojana makuuhuoneessa olematta kuitenkaan liian jouluinen ilmestys näin marraskuun puolivälissä.

Seuraava etappi voisi olla ne verhot. Edes viime aikoina satanut lumi ei riitä keskipäivälläkään valaisemaan meidän makuuhuonetta, kun ikkunassa on tummanruskeat ja paksut pimennysverhot. Hankinnan luulisi olevan helppo, kun makuuhuone on sävyiltään muutenkin todella neutraali, mutta niin mä vaan palloilin viime viikolla Ikean verho-osastolla melkein puoli tuntia sylissäni useampi verhopaketti. Lähtikö yhdetkään verhot mukaan? No ei tietenkään.

Millainen joulusisustuspolitiikka teillä vallitsee? Tehdäänkö ensin siivo, keskitytäänkö pelkästään ruokaan ja sen mukana tuomiin joulutuoksuihin vai alkaako jouluvalmistelut vasta sitten, kun kuusi on kannettu sisälle? Mun on pakko paljastaa, että mä vihaan joulukuusen koristelua ja tekisin joulun meille kotiin niin paljon mieluummin jollain muulla tavalla, mutta samalla joulukuusi merkitsee mulle joulusisustusta parhaimmillaan. Kunhan joku muu yhtä perfektionistinen henkilö koristelisi sen...

CHARLOTTE TILBURY: Magic Foundation

15. marraskuuta 2016

IMG_6514

Kesä vedeltiin armotta markettimeikkivoiteen turvin, kun yllättäen jumituin Anttilan tarjouslaarista löytämääni Lumenen Matt Controliin. Mulla on sitä kahdessa sävyssäkin, itserusketetulle ja kalmankalpealle hipiälle nimittäin. Mä en ole jaksanut lutrata itseruskettavalla mitenkään hirveämmin sen jälkeen, kun vaatekerrokset alkoi kesän loputtua taas lisääntyä ja koska en rusketu muutenkaan, on Lumenen 0-sävy ollut kovassa käytössä viimeiset kuukaudet. Ja nyt se sitten loppui.

Jokin aika sitten mulle tuli sähköpostia Cultbeauty-verkkokaupalta, että he ovat ottaneet valikoimiinsa Charlotte Tilbury -nimisen brändin. Charlotte Tilburyhan on brittiläinen meikkimoguli, jonka nimen alta löytyy niin silmänympärysvoiteita kuin huulipuniakin. Tähän mennessä Tilburyn tuotteiden saaminen Suomeen on kuitenkin ollut vähän kortilla, sillä vaikka mä pahemman luokan meikkihullu olenkin, en mä toimituksineen kaikkineen halua maksaa sokkona ostettavasta meikkivoiteesta melkein viittäkymmentä euroa. Ylistettäköön tässä välissä siis Cultbeautya, sillä heidän ansiostaan tämä mun ostamani Magic-meikkivoide on nyt meidänkin saatavilla noin 40 euron kokonaishintaan (tuote+toimitus). Selektiiviseksi kosmetiikaksi luokiteltava Charlotte Tilbury sijoittuu hintaluokaltaan jonnekkin MACin ja Diorin välimaastoon.
  Brändi on Suomessa vielä suhteellisen vieras, ehkä juuri sen hankalan saatavuuden takia. Mä olen  yllätys yllätys  tutustunut brändiin ja sen tuotteisiin Youtuben kautta. Monet brittiläiset kauneustubettajat ovat hehkuttaneet esimerkiksi Charlotten huulipunia, joiden hylsyn kaunis ulkonäkö mut alunperin saikin ottamaan brändistä vähän enemmän selvää. Huulipunat kuitenkin jäivät vielä verkkokaupan hyllylle, mutta meikkivoiteen klikkasin ostoskorin kautta kotiin saman tien, kun mun haluamani sävy restockattiin.

magictest

Magic-meikkivoide on saatavilla 15 sävyssä (mulla on vasta toiseksi vaalein sävy!!!) ja sen luvataan sopivan jokaiselle ihotyypille sekä kestävän iholla koko päivän. Sen koostumus on mun mielestä jotain geelin ja voiteen väliltä ja kyseessä on suhteellisen tönkkö jankki, mutta kämmenselälle pumpattu klöntti lähtee silti liukumaan eestaas, kun kättä liikuttelee.
  Mä en vielä osaa sanoa, mitä mieltä olisin meikkivoiteen koostumuksesta tai sen levittyvyydestä... Kuivalle iholle tämän levittäminen on nimittäin vähintäänkin turhauttavaa, mutta hyvän kosteutuksen ja primerin turvin tällä naamansa maalaaminen sujuu jo ihan joutuisasti  oli käytössä sitten meikkisieni tai sivellin. Omalla ihollani suosin kostutettua meikkisientä ja tällä hetkellä mulla on käytössä Real Techniquesin Miracle Complexion Sponge.

Tykkään todella kuulaasta vaikkakin peittävästä pohjasta, enkä oikein tiedä onko Magicin tarjoama demi-matte finish mulle ihan vähän liian matta vaiko just sopiva. Sekaiholla varustetun naisen tuskastelut... Lopputulosta on helppo kuitenkin muokata kostean meikkisienen lisäksi viimeistelysuihkeella ilman, että meikkivoiteen peittokyky tai asettuvuus kärsii. Täysin peittäväksi meikkivoiteeksi mä en Magicia kuitenkaan luonnehtisi, en edes sellaisenaan. Mun kasvoissa on talven tullen entistä enemmän punakkuutta ja pahimpien kriisialueiden peittämiseen vaadittiin pari meikkivoidekerrosta, joten ehkäpä kerrostettavissa oleva keskipeittävyys olisi lähempänä totuutta.
  Mun uutta nahkaa viikon välein luovan nenäni pelastukseksi tästä(kään) meikkivoiteesta ei ole ja ensimmäisen käyttökerran jälkeen olikin vähän meh-fiilis. Silmälasit verottaa oman osuutensa nenänvarresta ja pakkasten myötä mun nenä kuivuu muutenkin todella herkästi eikä oikein tahdo pitää mitään meikkituotetta itsensä peittona paria tuntia pidempään. Kasvojen suurempia alueita tarkastellessa oon kuitenkin joutunut myöntämään, ettei kansainväliset kauneustubettajat tästä turhaan oo reivannu ja mun rakkaus tätä meikkivoidetta kohtaan on kehittynyt hiljalleen tässä viikon aikana. Vastameikattu on vastameikattu, mutta jos mun aamuseitsemältä väsättyä meikkipohjaa kehutaan viideltä iltapäivästä, niin kyllä tämän meikkivoiteen on pakko jotain taikojakin tehdä!

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne