WHAT HAPPENS IN MY SNAPCHAT?

29. huhtikuuta 2015

Tämä vastarannankiiski hiffas jokunen viikko sitten Snapchatin hienouden. Olin pitkään pitänyt kyseistä somea karmivana dickpicien valtakuntana, mutta kun pikkuhiljaa kontaktilistaan alkoi kertyä kavereita ja nyt myöhemmin kavereiden nimien perään vielä hymiöitä, olin ihan myyty! Vielä en kyllä oo sallinut takaisinsnäppäämistä ihan kelle tahansa, vuosia sitten IRC-Galleriassa olleet väärällä kuvalla esiintyvistä namusedistä varoittaneet videot on edelleen aivan liian kirkkaina mielessä, vaikka aikuinen ihminen olenkin.
  Mitä mun snapchatissä sitten voi nähdä? No semmosia ei-niin-kiillotettuja otoksia mun arjesta, tämä on se instagramin ruma siskopuoli. Pahimmat kaksoisleukapossunenäherutukset pistän yleensä vaan kavereille henkilökohtasesti, mutta joskus muutama semmonen voi lipsahtaa My Storynkin puolelle. 

  Nimetön 

Tää taitaa olla kuva, jolla ilmotin mun snapchat-tunnuksesta Instagramissa. Aika. Kuvaava. | Ketutus päivystyksessä käynnin jälkeen. Onneks keppi on jo heivattu ja voin tälläkin hetkellä vallan mainiosti istua ristiasennossa. Mitä nyt vielä on vähän semmonen olo, kuin jalat ois eriparia, kun kahdessa viikossa tottu tohon lievään koukkuun sidottuun ja sen takia pari senttiä lyhyempään kinttuun.

nimetön2 

Pitihän se lenssukin sillon yhdessä välissä itselleen napata. Parhaiten siihen autto mikäs muukaan kuin mummon tekemä mustaherukkamehu. Kuumana tietysti! | Kevään ensimmäinen nilkat paljaana -asu. Selkeesti korreloin jalkopäädyssä käyvää viimaa tuhdilla villapaidalla, villakangastakilla ja aivan liian paksulla kaulahuivilla.

Nimetön4 

Niimpä. Niim-pä. Pohjaa näkyy nyt jo paljon enemmän, voi tätä materialistista tuskaa. | Löysin pari viikkoa sitten mun Berliinistä ostamat "clubmasterit" vanhempieni luota ja muistin miltei samantien, miksei mulla ollut niitä niin ikävä, kuin olis kuvitellut.. Typerät nenätyynyt.

Nimetön3 

Oli muuten sen sortin lakihepreaa, ettei paremmasta väliä. Onneks tentti meni kuitenkin lopulta putkeen! | Mun talvella aloittamani peitto alkaa lähestyä täyttä mittaa. Hittooks vaan piti mennä ja valita se kaikista kallein ja hankalimmin saatavilla oleva lanka, mitä tässä kaupungissa yleensäkään on tarjolla? Nyt koko projekti seisoo!

Nimetön5 

Koululla oli yhtenä päivänä viskottu lippuja samana iltana olevaan lätkämatsiin pitkin poikin kirjastoa. Tietty otin kaks kappaletta kun ilmasiks sain enkä koskaan oo ollut kattomassa jääkiekkomatsia, mutta ei Jami sit halunnutkaan lähtee. | Koulun fatboy-lounge ja yli 10 sivua pienipränttistä materiaalia parijohtamisesta. Lopputulos? Päiväunet.

Nimetön7 

Tossa yks viikonloppu vietin lauantai-illan mukavasti sisällä kera valkosuklaan ja Tyttökultien.. | ..Kun taas viime viikonloppuna päinvastoin repäsin ja join kolme (3!!) siideriä #nuorihurja

Nimetön8

Kahdessa vuodessa kerkee tapahtua ihmeitä. Etenkin pallinaamoille. Vaikka nyt taidetaan olla menossa aika vauhdilla takaisin päin toistamaan historiaa. Valehtelematta paras päivä viikossa: kauppapäivä. Pienitulosena opiskelijana en tiedä mitään parempaa näkyä, kuin täpötäynnä oleva jääkaappi. Harmi ettei sieltä tartte ottaa kun yks jauhelihapaketti ja maitotölkki, niin kokonaisuus on pilalla.

Nimetön6

Mitä tähän nyt sanois. Expectations vs reality. Olin koulun kirjastossa tekemässä ryhmätyötä, kun kaveri snäppäs samaisen tilan toiselta puolen. Vastasin tuolla oikeanpuoleisella komeudella ja hetken päästä sainkin kuulla, kuinka kaveri hajoili oman ryhmänsä luona.

Jos siis tämän turpajoosepin päivittäiset ilveilyt ja häröilyt kiinnostaa, niin pistä Snapchatissa hakuun tsenana. Siel' mä ole, välillä aktiivisemmin, välillä vähemmän aktiivisemmin. Snapchat on ihanan turhalla tavalla yllättävän hauska sovellus!

CHANGE OF PLANS

25. huhtikuuta 2015

Sinivalkoinen kukkamekko jääkin tänään kaappiin roikkumaan, sillä mä en sairastapauksen takia sittenkään monien muiden bloggaajien tavoin suuntaa tänään Helsinkiin. Eikä mua rehellisesti sanottuna edes harmita — oishan se ollu ihan kiva päästä vähän tuulettumaan, mutta tälleen loppukuusta kaikki ylimääränen rahanmeno on pahasta ja näin loppukeväästä meneillään on pahin loppurutistus taas vähään aikaan. Yks asia vähemmän stressattavaa eikä nyt tarvitse ihmetellä, missä välissä luen tiistaina olevaan, viimeseen tenttiin #thinkpositive!
igig
1 Täytetyt croissantit: parasta pashaa ikinä 2 Eilisen ja varmaan kolmen muunkin päivän asu. Pyörin eilen kaupungilla ihan liiakseen odotellessani ihmisiä ja polvi otti siitä pikkusen itteensä. Ilta vietettiinkin sit kylmägeelipussin kyljessä maaten. 3 Kävinpä eilen myös kampaajalla! Nyt on fleda taas kuosissa, vaikka väriin ei mun opiskelijabudjetin takia kosketukaan. Kesällä sitten, kun auringostakin on johonkin vaalennusprosessin jeesimisen suhteen. 4 Bongasin kotimatkalla muutama päivä sitten leskenlehtiä. Nyt se kevät vihdoinkin on täällä ♥

Kun en nyt suuntaa ison kirkon houkutusten pariin, voisin ihan rehdisti ja rehellisesti käydä hassaamassa muutaman pennosen viikonloppuherkkuihin. Jännää olla tähän aikaan vapaaehtosesti hereillä.
  Oikein mukavaa viikonloppua kaikille, niin Indiedaysin juhlakansalle kuin mun fellow-kotihiirillekin. Uppasin youtubeen eilen illalla uuden haastevideon, käykää toki tsekkaamassa se :-)

ALKUVUODEN SUOSIKKEJA

23. huhtikuuta 2015

En tiedä uskallanko sanoa tätä vielä, mutta koputan puuta sitten varmuuden vuoksi. Tämä viikko on ollut aikalailla mahtava. Sain eilen tiedon ihan kivasta summasta veronpalautuksia ja tänään kävin allekirjoittamassa työsopparin uuteen kesätyöpaikkaan. Facebookin puolelle jo päivittelinkin, että tämä kesä menee kahden duunin parissa – uuden duunipaikan laidasta laitaan heittelevät viikkotyötunnit ei välttämättä riitä, joten paikkaan vähän vähempi tuntisia viikkoja sitten mopin varressa heiluen. Ihan mukavaa minusta, ainakaan ei tarvitse missään välissä valittaa, etteikö olis tekemistä.
  Moni on varmaan huomannut miten kuukausittaiset suosikkipostaukset jäivät tämän vuoden puolella pois blogin päiväjärjestyksestä. Ne oli sellanen kiva kokeilu, mutta loppuvuotta myöten vaivainen kuukausi alkoi olla turhan tiuha tahti kerätä uusia suosikkeja. Aattelin jo joskus joulun tiimoilla, että listailen alkuvuoden aikana kertyneitä "pikkulemppareita" sitten joskus myöhemmin keväällä. Ja tässä näitä nyt sitten olisi!

  IMG_0391

Ostin pari kuukautta sitten Glitteristä nämä tämmöiset melkoisen suosion saavuttaneet helmikorvikset. En kyllä sinänsä ihmettele suosiota, onhan tommonen helmenmollukka huomattavasti mukavempi korvalehden takana kuin perinteinen lukko.
  Jos en nyt pahasti lähde valehtelemaan, niin kyseiset helyt on olleet korvissa ainakin jokatoisena päivänä niiden ostohetkestä lähtien. Vähän päivän menoista riippuen tietysti. Musta on myös kätevä, kun nuo eteenpäin näkyvät helmet voi vaihtaa melkeinpä mihin vaan mieluisiinsa korvakoruihin ja yleisilme muuttuu samantien. Helmien lisäksi tykkään erityisesti pitää korvan taakse jäävien jättihelmien kavereina neliskanttisia kirkkaita kristallikorviksia!

  IMG_0394

Näitä mä taisin jo hehkutaakin, eikö totta? Uskomatonta, miten hyvät kuulokkeet voikaan tuoda ihmisen lähemmäs musiikkia. Olin pienenä kova kuuntelemaan musiikkia ja kannettava CD-soitin – myöhemmin piskuinen MP3 – kulki mukana ihan joka paikkaan. Jossain vaiheessa se musiikin kuuntelu kuitenkin jäi ja olinkin tosi pitkään pihalla listahiteistä ja muistakin uusista biiseistä, mutta näiden Sonyn kuulokkeiden myötä oon löytänyt sen illan viimeisen bussin ja älyttömän hyvän biisin kombon hienouden taas uudelleen!

  IMG_0405

Kuukausi takaperin pistin tilauksen H&M Homeen ja sitä pakettia sit kanssa odoteltiin. Lopulta kännykkä kuitenkin pimpotti viestiä saapuneesta paketista ja sain uudet tyynynpäälliset meidän sohvaa koristamaan! Toi keltaraitainen oli ihan must hankinta, vaikka se nyt vähän riiteleekin meidän punaisen maton kanssa.

  IMG_0406

Isä tilasi mulle jo ihan hyvä tovi sitten jostain päin maailmaa HPn muistitikun. Siis herranjumala kuinka paljon voi noin pienessä pömpelissä olla tilaa? Kovin kauniskin se on, kaikkiin mun edellisiin muovihirvityksiin verrattuna. Mun surffailu/muistiinpanoläppärini Toshiba ei tosiaan käsitä kuin vaivaiset 16gb muistia, joten uusi muistitikku kulkee pääsääntöisesti kakkosläppärissä kiinni ja tallennan sille ihan kaiken, mitä Chromebookillani aikaan saan.

  IMG_0372

Kuten muistaakseni jo kerroinkin, sain vanhempien Tallinnan reissulta tuliaisiksi jälleen yhden Victoria's Secretin tuoksun, Victoria's Secret Angel Goldin. Tällä kertaa posautettiin jättipotti ja kohtasin vihdoinkin oikeesti itselleni sopivan tuoksun muuten kovin makeiden ja tyttömäisten tuoksujen joukosta. Isälläni on kieltämättä hyvä maku! Angel Goldia sumpsauttaessa ilmoille lehahtaa ties kuinka monenlaisia tuoksuja, jotka kuitenkin kaikki pelaavat aivan mielettömän upeasti yhteen. Vaikka Victoria's Secretin nettisivuilla tuoksua kuvaillaan hedelmäisen kukkaiseksi, on omasta mielestäni kyseessä huomattavasti naisellisempi tuoksu esimerkiksi moniin VSn body misteihin verrattuna. Myski kieltämättä tekee tuoksulle kuin tuoksulle ihmeitä!
  Mä olen jättäytynyt pikkuhiljaa kokonaan pois hiuslakan käytöstä, siitä on usein enempi haittaa kun hyötyä. Oon kuitenkin pikkuhiljaa opetellut muotoiluvaahdon käytön makuun ja oon tykästynyt kovasti! Lyhyen tukan kanssa toimivat pohjatuotteet on ehdottomasti se juttu ja tuuheuttavan muotoiluvaahdon oon kokenut omalla kohdalla kaikista toimivimmaksi tuotteeksi.

IMG_0368

Anastasia Beverlyhillsin Dipbrow Pomadea mun ei varmaan erityisemmin enää tarvitse esitellä! Sen sijaan viimeisimmällä videolla esille tullutta meikkivoidetta ja sen taikaa voisin vähän avata. On meinaan semmosta settiä, että oksat pois! Kicksin Invisible skin -meikkivoide on kovin nestemäistä – varmasti sottaa koko meikkipussin jos unohtaa pistää korkin tiukasti kiinni – mutta silti niin ihanan pehmeä, peittää paremmin kuin moni kokeilemani meikkivoide ja on helppo levittää tasaisesti. Ei kuivata ihoa ollenkaan ja pysyy hyvin. Tästä löytyi mulle myös sopiva sävy, joten pointsit siitä!

  IMG_0418

Viimeisenä sit pieni sarjavinkki, nimittäin toisen maailmansodan aikaiseen Kanadaan sijoittuva Bomb Girls. Sarjassa käydään läpi kanadalaisen pommitehtaan työntekijöiden ja heidän läheistensä elämää. Jotenkin ihan sairaan koukuttava ja tämmöselle historiafriikille toiseen maailmansotaan sijoittuva tv-sarja ei vaan ole ohitettavissa! On muuten myös eka sarja, jossa oon pitkästä aikaa törmännyt sellaiseen roolisuoritukseen, joka sai mut liikuttumaan ja tuntemaan tismalleen samoin, kuin kyseinen hahmo sillä hetkellä tunsi. Siihen ei moni kykene. Bomb Girls pyörii Ylellä torstai-iltaisin (juuri tälläkin hetkellä!) ja kakkoskauden ekat viisi jaksoa on katsottavissa Yle Areenassa. Ekan kauden voi katsoa muunmuassa täällä.

Nyt mua odottaa niin verkkotentti kuin tenttikirjatkin. Oon pahemman kerran pyörällä päästäni tällä hetkellä kun asiaa puskee joka tuutista, mutta eiköhän tää meininki tästä pian helpota! Enää pari viikkoa "kesälomaan" :-)

PS Kenen muun päässä soi Saaran uusi single?

DIPBROW POMADE

21. huhtikuuta 2015

Jokaisen bloggaajan suosikkityyppi  postimies  oli kiikuttanut mulle viime viikolla pienen mustan paketin kotiin asti. En rehellisesti sanottuna vieläkään oo ihan varma, kumpaa kuumottelin enemmän: samana päivänä ollutta työhaastattelua vai kotona odottavaa meikkilähetystä.
  Listatessani omia lemppareita Youtuben ihmeellisestä maailmasta mainitsin tehneeni Lily Melrosen innoittaman pikkuruisen tilauksen brittiläiseen Cult Beauty -verkkokauppaan. Kyseessä on high end -tuotteita ihannoivan purnukkaharakan karkkikauppa, vaikka punnan ja euron välinen kurssi meinaakin pistää mielen matalaksi. Erityisesti siinä vaiheessa, kun oman pankkisi valuuttalaskurilla muunnat niin pieneltä tuntuvan summan puntia euroiksi. Neljäänkymppiin tuleekin kymppi lisää.
  Jahkasin tilausta todella pitkään, mutta kun sitten yhdessä vaiheessa ilmoittauduin nettikaupan postituslistalle, sain sähköpostitse koodin, jolla hyvittää toimituskulut. Se oli sit siinä. Anastasia Beverlyhillsin Dipbrow Pomade lähti tilaukseen kesken kansiksen luentoa!
  Toimituksessa meni yhteensä kymmenisen päivää ja välissä oli myös viikonloppu. Beauty Cult lupaakin toimitukset läntiseen Eurooppaan 5-10 arkipäivässä ja henkilökohtasesti tämmönen nettishoppailukeltanokka rakastaakin tilata asoita nimenomaan Briteistä suht lyhyiden toimitusaikojen sekä tullittomuuden takia. 

IMG_0306 IMG_0337 IMG_0308

Entä itse tuote? Aivan loistava! Vannoin pitkään Make Up Storen Microshadown nimeen ja muutenkin oon jo vuosia ollut puuterituotteiden käyttäjä mitä kulmakarvojen laittamiseen tulee, mutta Dipbrow Pomade tuntuu mullistaneen koko kulmakarvameikkauksen. Samassa pienessä purnukassa saat niin väri- kuin muotoilutuotteenkin. Yön aikana hurjistuneet kulmakarvat saa tällä ruotuun alta aika yksikön.
  Opettelua sen käyttö kuitenkin vaatii. Mä en vielä vajaan viikon harjottelunkaan jälkeen meinaa ymmärtää, ettei tuotetta pensseliin tarvita paljoa mitään ja pieni sipaisu vaahtomaista voidetta riittää. Sekin on yksi mysteeri, tän kulmakarvamönjän koostumus nimittäin. Tavallaan voidetta, tavallaan vaahtoa, tavallaan jotain aivan muuta. Näyttää ehkä vähän mokkapalakuorrutteelta. Pääasia kuitenkin on, että tämä jankki pysyy paikallaan läpi päivän. Sitä mä uudelta tuotteelta vähän kaipasinkin, puuterimaiset tuntuu lähtevän lentoon jo pelkästään tavallista tuulisempana päivänä. 
  Hintaa tälle tuli parikymppiä, joitain kolikoita päälle. Halvempi kuitenkin kuin Suomessa ilmaisten toimituskulujen vuoksi. Vielä kaipaisin vähän jämptimmän siveltimen tätä varten, mutta tuo vanha on toistaiseksi toiminut yllättävän hyvin! Seuraavan kerran tilaukseen lähtee ehdottomasti samaisen brändin Contour Kit, en vaan vielä oo tehnyt päätöstä puuterimaisen ja voidemaisen paletin välillä!

  Kuvasin pienen (miten sen nyt ottaa, 20 minuuttia sinne tai tänne) meikkiaiheisen videon ja lisäsin sen Youtubeen. Siinä on myös pientä makua mun tumpeloinnista tän dipbrown kanssa! 
  Aattelin ensin heittää kyseisen pätkän tännekin, mutta ehkä kivempi pitää blogi ja Youtube erillään tiettyyn pisteeseen asti :-) Pistäkää ihmeessä tilaten toi mun kanava tai mitä ikinä, jos on pienintäkään kiinnostusta mun kameran edessä apinointiin. Mulla on vaikka kuinka paljon videoideoita, joita koitan keretä toteuttelemaan blogin ja kouluhommien ohessa!

KOTIKIERROS -video

19. huhtikuuta 2015

Mikäli video ei näy mobiilissa, pääset katsomaan sen >tästä<!

Inspiroiduin nyt kuvailemaan koko kammion, kun olkkarin nurkan pahin aukko saatiin vihdoin täytettyä. Naurattaa vaan toi Jamin tietokonepöytä. Ainut kohta tässä kodissa, johon mulla ei oo nokankoputtamista ja jota vieraat aina kommentoi huvittuneina. Tuolinkin oon väkisinpäällystänyt väliaikaisesti vanhalla päiväpeitolla, kun sen alkuperäinen myrkynvihreä samettiverhoilu ei meikäläisen silmää oikein hivele. Onko tuo nyt sitten esteettisempi, en tiedä. Mutta se ei kuulemma ole menossa minnekään, ennen kuin herralla on varaa kolmensadan euron arvoiseen pelituoliin. Jaahas..
  Meidän koti on vielä vähän kesken. Tauluja ja hyllyjä puuttuu sieltä täältä, makuuhuoneen mattoratkaisut on vähintäänkin mielenkiintoisia eikä siellä ole verhojakaan. Myös kylppäri kaipaa suihkuverhoa ja jonkinnäköistä säilytysjärjestelmää eikä kenkienkään ole tarkoitus hengailla lattialla pysyvästi. Silti tokaisin J:lle pari päivää sitten, miten tää paikka tuntuu jo ihan kodilta.

Klikkailkaa ihmeessä laatua vähän paremmaksi, vaikkei se mun tytisevällä kädellä kuvattua materiaalia välttämättä pelastakaan. Tervetuloa meille!

ENÄÄ EI SYÖDÄ SOHVALLA!

17. huhtikuuta 2015

Hepskukkuu, miten teillä on viikko sujunut? Mulla on polvi edelleen tukisiteen pauloissa ja sen takia blogissakin on vallinnut pienimuotonen radiohiljasuus, mutta parempaan päin ollaan menossa! Quasimodo-kävely on jäänyt jo kauas taakse eikä kyynärsauvallekaan ole enää käyttöä kuin vähän pitempää matkaa taapertaessa. Uskoisin kuitenkin, että tällä tavalla toispuoleisena kinkutetaan vielä ainakin viikko eikä ihan varmuuden vuoksi se kolmaskaan viikko tuen kanssa ole pahitteeksi vaikka lievä venähdys kyseessä onkin. Soittelin jo fyssarille kyselläkseni jumppaohjeita, mutten tänään päässyt läpi eikä soittoa takaisin kuulunut. Maanantaina sitten uudelleen, koitan siihen asti noudattaa äidin antamia ohjeita vimpan päälle!
  Mutta mikä on tämän päivän suurin hypetyksen aihe?

IMG_0188 IMG_0214 IMG_0218

No meidän ruokailuryhmä! Mä talvella vähän kerkesinkin pohtia jo sitä, minkä väriset tuolit tuon meidän pöytävanhuksen seuraksi kelpaisi. Jamilta kun kysyin, oli vastaus instant "musta", mutta no, mä olenkin nainen. Ei se ole niin helppoa päättää tämmöisiä asioita. Ja silti päädyttiin lopulta yhteistuumin mustiin tuoleihin.
  Sekä pöytä että tuolit on käytettyjä. Pöydän ostin kirpputorilta ja tuolit mummo toi mökiltä  ehtaa retroa suoraan 70-luvulta. Mummon puutöitä harrastava mies lupautui käsittelemään niin pöydän kuin tuolitkin uudenveroisiksi. Ja sellaiset niistä kyllä tulikin! Ruokapöydän pinta hiottiin ja käsiteltiin keskiruskealla petsilakalla. Siitä tuli tummempi kuin mitä olin aluks suunnitellut, mutta nyt kun tota kokonaisuutta täältä makkarista käsin keittiön läpi tiirailen, niin en kyllä voisi olla tyytyväisempi!!
  Tuolit on tosiaan mummon ja papan peruja, jotka on ostettu Iskusta joitain kuukausia ennen mun isäni syntymää. Vissiin tavarat ja huonekalut tehtiin oikeesti kestämään silloin 40 vuotta sitten?! Toinen tuoleista on kärsinyt pienoisia vammoja Lahdesta mökille muuton yhteydessä  yks pinnoista oli aikoinaan haljennut ja katkennut kuljetuksen rytinässä, mutta mummon mies huolsi senkin todella taitavasti. Pientä röpelöistä pintaa näkyykin tuossa viimeisessä kuvassa seinänpuolimmaisessa pinnassa, mutta sehän on vaan persoonallinen pikkuoikku! Tuolit ruiskumaalattiin mustalla huonekalumaalilla pari päivää sitten ja tänään ne löysivät vihdoin tiensä meidän kotiin :-) Oon mä vaan niin hemmetin fiiliksissäni siitä, että päädyttiin mustiin tuoleihin valkoisten sijasta!

Mitäs ootte mieltä? Passaako mustat tohon kuin nenä päähän vai olisko valkoset olleet paremmat? Omasta mielestä mustat tuolit tekee tosta ihan älyttömän särmikkään näkösen nurkkauksen ja ne jotenkin mätsää tosi hyvin yhteen ton ruokapöydän yläpuolella (vinossa) olevan taulunkin kanssa.

NIRSON MIEHEN PASTA CARBONARA

13. huhtikuuta 2015

Meillä ei safkaa tehdä koskaan säntillisesti ohjeita noudattaen. Ei siksi, että oltais kokeilunhaluisia vaan siksi, että meillä asuu nirso. Tolla meidän talouden kakslahkeisella on tietyt ruoka-aineet, joita se välttää viimeseen asti ja yleensä hän onkin se, joka meillä kokkaa, mutta viikonloppuna halusin ite päästä kokeilemaan jotakin uutta. Jumahdetaan tosi helposti samoihin safkoihin ja etenkin J on tosi arka kokeilemaan uusia juttuja keittiössä  jos meneekin pieleen tai ei vaan oo hyvää ja sit pitää syödä pahaa ruokaa.
  Pekonipaketti oli pyörinyt jääkaapissa jo viikon päivät, kun vihdoin muistin ostaa sille kaveriksi juustoraastetta ja sain täytettyä kananmunavarastot. Joku tovi sitten nimittäin kehittelin pakkomielteen pasta carbonarasta ja halusin päästä kokeilemaan sitä, tietenkin vähän ton yhden nyrpistelijän makuun mukauttaen!

IMG_0156

250g pastaa
1 pkt (140-175g) pekonia
2 kananmunaa
2 dl kermaa
1½ dl mieluista juustoraastetta
Mausteita oman maun mukaan


IMG_0162

Meillä ei siis ilmeisestikään harrasteta ihan mitä tahansa mausteita, sipulilajikkeista sellaisenaan puhumattakaan. Perinteiseen ohjeeseen taitaa kuulua valkosipulinkynnet, mutta mä korvasin ne sit loppupäässä sipulimausteella.
  Ensimmäisenä pistetään pasta suolattuun, kiehuvaan veteen kypsymään. Mä käytin Lidlin kierrepastaa, joka on meidän lempparia noista kaikista erikoismakarooneista. Sen jälkeen paloitellaan pekoni ja paistetaan se paistinpannulla. Pistin pekonit kylmälle pannulle ja annoin niiden kypsyä rauhassa  rapeiksivvälillä käännellen. Halutessaan pekonin kanssa voi paistaa myös kinkkusuikaleita.
  Pastan kiehuessa ja pekonin paistuessa sekoitetaan "kastike", eli sörssätään kananmunat, kerma ja juustoraaste keskenään. Kun pasta on kypsää, valutetaan siitä vedet pois ja kipataan koko komeus pannulle rapeiden pekonisuikaleiden joukkoon, sen jälkeen kaadetaan joukkoon kermamunajuustoseos. Kannattaa siis mielellään varata ihan reilun kokonen paistinpannu tai paistokasari. Kääntele kaikki hyvin keskenään sekasin ja anna kiehahtaa.
 
Sammuta levy. Tässä vaiheessa voit pistää joukkoon mausteita oman mielen mukaan. Mustapippuria kuulemma suositellaan, mutta mä taas en voi sietää minkään pippurin makua, joten näytin pannulle sipulimaustetta (salainen ase meidän sipulinirsoilijaa vastaan) ja suolapurkkia. 

Kermainen carbonara on sellasenaan todella täyttävää ja halusinkin siihen juustosen kokonaisuuden kylkeen jotain raikasta, joten viipaloin kirsikkatomaatteja oman annoksen kaveriks. Mut mikä parasta: Jamille tämä pöperö maistui ihan sellasenaan! 

RAMPA

11. huhtikuuta 2015


IMG_0147_retouched IMG_0097_retouched IMG_0156 IMG_0171_retouched IMG_0102 IMG_0114 IMG_0179_retouched

Sirilimpsis ja sillai! Kameraan on viimepäivinä kertynyt satunnaisia kuvia satunnaisista asioista ja aattelin, että tämmönen old school -postaus ois oikein mukavaa ja kepeetä selailtavaa näin aurinkoisena lauantai-iltapäivänä. Eilen tuli kokkailtua ensimmäistä kertaa jotain ihan uutta ja kouluhommat alkaa pikkuhiljaa painaa päälle. Varsinaisia tunteja on enää vain muutama hassu!
  Toivottavasti teillä on mennyt viikonloppu vähän paremmissa merkeissä kuin täällä mulla. Otin eilen tehtäväkseni demonstroida laskettelumuuvseja tanssilattialla ja tänään sit istuinkin päivystyksessä kolmatta tuntia paikaltaan hetkellisesti pois lumpsahtaneen polvilumpion takia. Kipu äity yön aikana ihan järjettömäks ja vaikka yöllä tulin oikein rohkeasti rappuset ylös kolmanteen kerrokseen, niin aamulla mä en päässyt enää edes sängystä ylös ja suihkussa käynti oli verrattavissa vähintäänkin jonkin tason vesikidutukseen. 
  
Onneks selvittiin säikähdyksellä tästä kommelluksesta ja lääkäri antoi diagnoosin "vaan" venähtäneestä nivelsiteestä, mutta kyllä tää nyt vähän korpee kököttää sisällä jalka sidottuna ja tyynyvuoren päälle aseteltuna. Noh, oma moka, minkäs sille enää mahtaa :-D Mä oon tässä nyt viimeset kymmenen vuotta odottanutkin, että koska napsahtaa, kun koivista löytyy sekä ylitaipuvat nivelet että pihtipolvet..

Kivutonta ja rentouttavaa viikonloppua itse kullekin :-) Mä koitan päästä takas kouluhommien makuun, kun tässä vielä ennen pahinta kipulääketokkuraa siihen kykenen!

MY FAVORITE FOREIGN YOUTUBERS

10. huhtikuuta 2015

Mä oon katsellut Youtube-videoita vuosia ja seurannut vloggaajia jo joskus yläasteella. Kaikki lähti Livelavalivestä ja Shane Dawsonista, sittemmin on tultu enempi kauneusvloggaajia kohden. Pari vuotta sitten ryhdyin katsomaan myös suomalaisten tubettajien videoita, mutta lemppareiksi on noussut vain aniharva.
  Niinkuin About-osiostakin voi lukea, mä olen aikamoinen purnukkaharakka ja tässä aikojen saatossa on rahareikä vaihtunut vaatekaupoista kosmetiikkaliikkeisiin, tavaratalojen kosmetiikkaosastoihin ja meikkejä myyviin nettikauppoihin. Mistä tämä kaikki sitten lähti? No ulkomaalaisten beauty gurujen videoista!
  Mulla on muutama ikisuosikki, joiden videoita oon katsonut niin kauan, etten edes muista, mutta sekaan mahtuu muutama suhteellisen uusikin tuttavuus. Kauneusvloggaajien maailma on myös muuttunut tässä vuosien varrella. Muistan miten viitisen vuotta sitten oli Michelle Phan ja pelkät meikkausvideot, tällä hetkellä todella moni julkaisee videoita myös hyvin lifestyle-painoitteisista asioista ja yksityiselämästään. En valita, kiva kun on vähän vaihtelua!
 


Lily Melrose on valehtelematta ensimmäisiä kanavia, joita Youtubessa oon koskaan tilannut. Joku Lilyn vähän kiusallisessa olemuksessa ja herttasuudessa kiehtoo ja tottakai brittiaksentti vetää mut täysin mukaansa jokaisella videolla.
  Lilyn pukeutuminen ei niinkään nappaa muhun itseeni vaikka naiselle itselleen sopii, mutta kauneuden saralla oon löytänyt tältä kanavalta ihan mielettömän paljon vinkkejä ja tuotteita, joita oon halunnut itsekkin kokeilla. Viimeisimpänä sain vinkin juurikin tältä videolta ja pistin itsekin pienen tilauksen Cult Beauty -verkkokauppaan vetämään.
  Rakastan myös ihan törkeesti Lilyn tekemiä Haul-videoita, oli kyse sitten meikeistä, vaatteista tai sisustusjutuista.


Brittiaksenttihurmiossa jatketaan, mutta kuka nyt ei Sammista tykkäisi? Beautycrushin tilasin noin vuosi sitten, Sammin tyyli on ihan mahtava! Vähän myöhemmin klikkasin itseni myös tämän naikkosen vlogikanavalle ja nykyään sekin löytyy subscribattujen listalta.
  Sammin pääkanavalla voi nähdä ihan mielettömiä kauneusvideoita melkeinpä laidasta laitaan. Seasta löytyy myös hyvä valikoima chatty-tyyppisiä videoita esimerkiksi opiskelusta ja "tyttöjen jutuista". Ja Sammilla on poikaystävänsä kanssa ehkä maailman suloisimmat englannin- ja ranskanbulldoggit!



Fashionista804 eli Sophie on jollain kutkuttavalla tavalla aivan mahtava persoona. Toisinaan vähän ärsyttävä ja luonnottaman räiskyväkin tapa ilmaista itseään vaan vie mukanaan, myös tämmösen introvertin.
  Sophien kanavalta löytyy jos vaikka minkälaista pätkää niin meikkivinkeistä, hiuksista kuin muodistakin, mutta sekaan mahtuu myös videoita jokapäiväisestä elämästä. Sophien kanavalle meen myös usein sillon, kun kaipaan vinkkejä vaalean ihon pohjameikkiin liittyen. Nimimerkki: kalkkilaivankapteeni-365-päivää-vuodessa.



Claire Marshall.. Siis, oh boy. Halusin pistää tähän tän videon esimerkiksi ihan vaan sen takia, että Clairen videot on mulle sellanen "editing goal". Ja hair goal.. Ja make up goal.. Ja interior goal..
  Päädyin tälle kanavalle joskus teininä tatuointikuumeissa kieriessäni ja paluuta ei sen jälkeen oo ollut. Clairen vähän pahapyllymäinen ulkomuoto mutta silti niin kypsä ja aikuinen olemus vetoaa muhun ihan täysillä! Tämä nainen on jotenkin niin aito ja helpostilähestyttävän oloinen, melkein äitihahmomainen. Ja ensimmäinen syy sille, miksi viime kesänä halusin ostaa Benefitin Hoola-aurinkopuuterin.
  Myös Clairen kanavalta löytyy vaikka mitä daily vlogeista matkalaukun sisältöön ja mä oon viimevuosien aikana nauttinut ihan jokaisesta videosta niiden editoinnin ja laadukkuuden vuoksi. Oli aiheena mikä hyvänsä.



Oh, Meghan Rienks, uusin tulokas mun tilattujen kanavien listalla. Tää on ehkä enemmän huumorin ja lifestylen suuntaan kallistuvaa settiä, mutta ei anneta sen häiritä. Meghan on aivan mahtava, niin energinen että tukka meinaa lähteä päästä videoita kattoessa! Kyseessä on myös näyttelijä ja musta on hauska seurata tän naisen dailyvlogeja, joissa pääsee kurkistamaan lavasteiden taakse.
  Meghanin pääkanavalta löytyy paljon sellasia videoita, joista ainakin ite ajattelen että "it's funny because it's true". Luetaan ikivanhoja facebook-statuksia, valmistaudutaan treffeille ja tuskastellaan pms-oireiden kanssa. Myös niitä kauneusjuttuja löytyy ja kuukausittaiset suosikit listataan säännöllisesti, mutta jos Meghanin haluaa nähdä useammin kauneusjuttujen parissa, kannattaa tsekata Clevverstyle! Mä myös nään Meghanin ilmeilyssä ja jutuissa tosi paljon itteäni, osaan olla aikalailla samanlainen cuckoo for cocoa puffs.



Mennään vielä kertaalleen sinne ihanaan brittilandiaan, Zoella on myös mun sort-of-idol mitä youtubemaailmaan ja videoiden toteuttamiseen tulee. Kyseessä on ihan äärimmäisen herttanen ja hyväntuulinen ihminen, suupielet nousee aina korviin jo pelkästä Zoellan äänen kuulemisesta.
  Zoellan Youtube-kanavalta löytyy tosi paljon kauneusjuttuja, joita kattelin eräänä päivänä monta tuntia kieli pitkällä, mutta seassa on myös ihan äärettömän hauskoja haastevideoita. Tilaan myös Zoellan veljen kanavaa ja videolla nää sisarukset on ihan lyömätön yhdistelmä. Ja onhan se poikaystävä myös aika kuuma..


Onko siellä toisella puolen kukaan koukuttunut Youtuben ihmeelliseen maailmaan ja löytyykö meiltä yhteisiä lemppareita? Linkittäkää myös omia suosikkitubettajianne, hyviä videoita ei voi koskaan katsoa liikaa!

BLUE BLOSSOM

8. huhtikuuta 2015

Olenko mä muka ajoissa jonkun suhteen? Toivottavasti tää nyt ei käänny mua vastaan, niinkuin yo-mekon kanssa kävi. Ostin sen pari kuukautta etuajassa ja tuolla se killuu edelleen kaapissa, kun löysinkin viikkoa ennen kekkereitä mieluisamman. Ihana mekko se yo-mekko numero yksi kyllä on  odotan vieläkin kutsua kesähäihin, jotta voisin pukeutua siihen..

IMG_0085_retouched

Mitäkö mä nyt sitten olen mennyt ostamaan? No mekon Indiedays Blog Awardseihin. Pidettiin mun avecin kanssa eilen monen tunnin mittanen kriisipalaveri facebookissa ja linkiteltiin kolttu- ja rytkyvaihtoehtoja ihan jatkuvalla syötöllä. Koska nyt on kevät, en halunnut mustaa. Halusin kukkakuosia. Ehkä jopa hieman mummomaista kukkakuosia. Ja jotain semmosta, mitä voin yhdistää mun jo valmiiks omistamiini asusteisiin ja kenkiin. Kaikki asuvaihtoehdot tuli mun uniin asti ja tänään sit ähersin jokasen Lahen keskustasta löytyvän vaateliikkeen pukukopissa kiskoen milloin mitäkin viritelmää niskaani. Lopulta mä rakastuin.
  Onneksi mulla ei ole kuin reippaat kaksi viikkoa aikaa yrittää olla kyllästymättä. Mites muut paikalle saapuvat, onko vireille saatu maailmanluokan vaatekriisi vai onko luottomekko kaivettu naftaliinista odottamaan tämän kuun loppua? :-)

LEATHER & TARTAN

6. huhtikuuta 2015

outfit1 IMG_0057_retouched
Jacket Bik Bok (2nd hand) | Scarf Pieces | Jumper H&M | Pants Gina Tricot | Shoes Topshop (2nd hand)

outfi2

Morjenttees kaikki, toivottavasti teidän pääsiäispyhät on sujunut rentouttavissa merkeissä! Tän päivän kuteisiin kääriytyessä oli niin hyvä fiilis, et aattelin tulla jakamaan siitä vähän kuvia myös teille. Tosta huivista on tullut mun ihan ykköslemppari, vaikkei se kieltämättä ehkä sieltä keväisimmästä päästä olekaan. Mua myös naurattaa näin jälkeenpäin, kun pilkulliset balleriinasukat paistaa tuolta kenkien alta ja ois noi kenkien valkoset osatkin voinut hinkata edustuskelposimmaks mutta neh. Tommoset ne oli mun hiihdellessä kaupungillakin, mitäpä sitä totuutta muuttelemaan. Kävin siinä ainoassa kaupassa parin kilsan säteellä joka tänään oli auki ja kävin ostamassa keltaisia tulppaaneja, jos ne vähän inspirois mua tekemään kunnon kevätsiivouksen. Ja hainpa äidiltä mopinkin, mutta no, kuinka kävi? Täällä mä istua möllötän sohvalla ja katon ohjelmaa maailman övereimmistä juhlista, kun moppi nojaa seinään eteisennurkassa.
   Noi tulppaanit näyttää nyt kieltämättä vähän höhliltä tän kaiken kaaoksen keskellä, kun matot on vinossa ja tiskivuori keittiössä kasvaa kasvamistaan enkä sohvatyynyjäkään oo koko viikonlopun aikana jaksanut pistää järjestykseen. Eikä meillä oo enää yhden ainutta pikkulusikkaakaan puhtaana, hups.. Jos mä ihan oikeesti koitan ottaa mopin kauniiseen käteen ja tiskiharjan toiseen. Kiva alottaa huomenna taas kouluviikko, kun kotona on puhdasta!
  
P.S. Jos joku tätä mun vähintäänkin amatöörimäistä räpellystä  jota blogiksikin kutsutaan  pitää edelläkävijänä, luonnolisen upeana, viihdyttävimpänä tai ajattelee kuvien olevan lumoavia niin teillä on vielä tämä ilta aikaa ehdottaa And then she grew upia ehdokkaaksi Indiedays Blog Awardseihin täällä

KAIKENKARVAINEN KIRPPUTORIKANSA

4. huhtikuuta 2015

Muistan käyneeni ensimmäistä kertaa kirpputorilla alle kouluikäisenä. Äidin kanssa mentiin Korson kirpputorille: se oli kesää, kyseisen kirpparin ilmastointi oli tosi huono ja ilmassa leiju tympääntynyt homemainen haju. Se oli sitä aikaa kun myytävissä tavaroissa ja vaatteissa oli maalarinteipistä tehdyt hintalaput ja maksu onnistui vain käteisellä. Paljon on tultu kehityksessä eteenpäin ja kirpputoreilla tapaa paljon todella mukavia ja avuliaitakin ihmisiä, mutta mitä tässä nyt 13 vuoden aikana oon enemmän ja vähemmän kirpparointia niin myyjänä kuin asiakkaanakin harrastanut  erityisesti muutaman viimevuoden aikana  niin tietyt ärsyttävät asiat on ja pysyy. Tiukassa. Ja tässä ei nyt mennä vielä lähellekään fb-kirpputoreja..

IMG_0039_retouched

Kiilaajat Yleensä tähän kastiin menee sun itsesi ikäiset ja mahdollisesti samaa sukupuolta olevat ihmiset. Tottakai, koska intressit on suurinpiirtein samat ja kirpputoreilta haetaan samanlaisia juttuja ja tietysti ymmärrän, että jos kirpputorilta haluat kotiin kiikuttaa haluamasi, pitää olla tietynlaista röyhkeyttä. Mut kyllä se kyynärpäätaktiikan käyttö ja töniminen on mun mielestä silti ihan tarpeetonta.

Ylihinnoittelijat Ei, mä en maksa sun keltaisilla kainaloilla varustetusta valkoisesta menkkahaukan teepparista viittä euroa vaikka ois kuinka vasta viime kuussa ostettu. En edes unissani.
  Itsepalvelukirpputoreilla törmää toisinaan todella ahneiden ihmisten pöytiin. Ihan tavallisista vaatteista ja kodin käyttöesineistä pyydetään ihan älyttömiä hintoja, oon joskus nähnyt pyydettävän eräistä shortseista enemmän, kuin mitä olin edellisellä viikolla nähnyt niiden kaupassa maksavan. Jotkut ovat niinkin ahneita, että myyvät ilmaisiksi saatuja tuotelahjoja.
  Yleensä hintalapussa on hyvin tarkkaan listattu "merkki", ovh:kin laitettu oikein isolla ja mainitaanpa niissä yleensä että on "melkein kuin uusi". Voivoi kun se nyt vaan on fakta, että vaikka ois kuinka ihan vaan vähän virttyneet Dr. Denimin jeggarit tai steariinilla kyllästetty Iittalan Kivi-tuikku, on kirpputori viimenen paikka, jossa siitä kannattaa pyytää kaksinumeroista euromäärää. Feikkitavaraa aitona myyvät ois myös ihan oma lukunsa, mutta niistä nyt ei edes jaksa provosoitua.

IMG_0028_retouched

Ahtaajat Siis tämä osa kirpputorimyyjien mahtavaa kastia, joka vie kaiken mahdollisen myytävän kerralla omaan pöytäänsä. Vaikka useimmilla kirpputoreilla pöytää varatessa suositellaan täyttämään pöytää sitä mukaa, kun tavaraa menee. Kirpputorin asiakkaat osaavat olla julmaa kansaa eikä suositulla kirpputorilla tarvita kuin pöydän vuokraajan pikainen käynti viereisellä käytävällä, kun pöytä on jo myllätty ihan tunnistamattomaksi.
  En tiedä teistä, mutta mulla ei kirpputorilla riitä kärsivällisyys jäätävän vaatekasan päälle kipuamiseen, koska "siellä voi olla jotain kivaa". Erityisesti Lahden Lanttilassa nää ahtaajat menee samaan kastiin ylihinnoittelijoiden kanssa. Nää tämmöset pöydät on myös valitettavan usein  ainakin oman empiirisen tutkimuksen mukaan  niitä, jotka näyttää vielä perjantainakin ihan tyystin samalta, kuin maanantaina. Kai siinä on taustalla joku ajatus saada rahaa mahdollisimman vähällä vaivalla. Mut no, enpä usko että kukaan shoppailisi ihan vaatekaupassakaan, jos siellä ois koko valikoima isona myttynä keskellä keskellä pöytää.

Tientukkeet Oi että, lähdit sitten lasten kanssa sunnuntaiselle kirpputorikierrokselle? Otit miehenkin mukaan! Ja kirpputorille on pakko saada lastenrattaat messiin, vaikka mukuloista nuorin onkin jo viiden vanha, koska eihän sitä tiedä jos herranterttu tahtoo päiväunille kesken kiertelyn. Ja jos jotain tosi vinhaa sattuis löytymään, niin otathan myös ostoskärryt mukaasi kierrokselle. Ai hei, katsos tuolla on naapurin Miina, menehän päivittämään viimeisimmät juorut siihen keskelle mutkittelevia kassajonoja. Pistä ostoskärryt tässä poikittain ja rattaat pitkittäin. Näin blokkaat oikein onnistuneesti ainakin kolme pöytää ja kaikkien muiden asiakkaiden täytyy tehdä kiertoreitti, jos haluavat jatkaa matkaansa järjestyksessä tai haluavat edetä kassalle.

IMG_0033_retouched

Lapset Skideissä ei sinänsä oo kirpputoreilla mitään vikaa. Ainekaan niin kauan kun ne osaa käyttäytyä ja kohdella sitä kirpputorilla myytävää tavaraa siinä missä kaupassakin myytävää roinaa kohdellaan. Ei siis ole normaalia käytöstä pyyhkiä räkäpalloja toisen myynnissä oleviin silkkipuseroihin tai syödä jonkun myynnissä olevan lelun kulmaa. Henkilökohtasesti en antais lapseni juoksennella vieraassa, tupaten täynnä ihmisiä olevassa paikassa ympäriinsä ja olla poissa omasta näköpiiristäni. Miksi se on siis kirpputorilla sallittua?

Myllääjät Nämä ihmiset eivät valitettavasti ole vain kirpputorien riesa vaan osansa saavat varmaankin ihan kaikki vaatteita myyvät puljut, oli kyseessä sitten käytettyjen kolttujen myyjä tai ei. Näet että pöytä on siistissä kunnossa, nostat yhdestä pinosta paidan ja katselet sitä hetken, mutta koko onkin väärä etkä halua ostaa sitä. Miksi se pitää vaan viskata takaisin? Onko sulla oikeesti niin kiire, ettei sitä voi edes yrittää taitella jotenkin vähän siistimmin sinne, mistä sen otit? Samaten, jos rekkiä plärätessä pudotat valkoisen kauluspaidan likaiselle lattialle. Noidannuoliko suhun iski vai vaivaako polvia kenties reuma, kun et sitä sieltä jaksa nostaa takaisin henkariin? Nurinkurin käännetty pöytä ei oo eduks kellekkään, se ei houkuta asiakkaita ja se tuottaa myyjälle vaan tuplasti enemmän hommia.

Tinkaajat Mä oon vaatteita myydessäni suhteellisen antelias ja päällimmäisenä onkin yleensä ollut ajatus, että kunhan vanhoista vaatteista pääsee eroon mut oikeesti hei.. Me asutaan Suomessa.

Kaikista näistä sankareista huolimatta kirpputoreilla käynti osaa olla äärimmäisen rentouttavaa ja jopa terapisoivaa, kahdeksan kymmenestä vastaantulijasta on ihan kivoja ihmisiä. Kirpparoin kuitenkin kaikista mieluiten yksin tai korkeintaan äidin kanssa koska no, se samanhenkinen kaveri siinä vanavedessä voi tehdä musta kiilaajan tai osoittautua itse sellaiseksi.
  Oon vuosien varrella tehnyt ihan huikeita löytöjä kirpputoreilta, viimeksi tänään ostin ihan huikeen, kuvissakin esiintyvän rotsin vitosella. Iso osa meidän kodin huonekaluistakin on käytettyä kamaa ja siitä saa aina hyvän mielen koko loppupäiväks, kun tekee (omasta mielestä) hyvät kaupat! Kierrättäminen on jees ja on se tällä tavalla opiskelijana ihan kiva siinä sivussa saada muutama hilu säästöön pahan päivän varalle :-)

BLOGGAAJAN PAHIN VIHOLLINEN

1. huhtikuuta 2015

Myyh, menin sitten ja nappasin itselleni jonkinsortin kurkkupöpön. Tiedä häntä mikä räkäkuppa tai mononukleoosi meikäläisessä muhii, mutta jotain tosi nastaa on tulossa. Skidinä angiinan parhaimmillaan 5 kertaa vuodessa sairastaneena uskallan väittää tietäväni, millon ollaan menossa sängynpohjalle mehujäiden sekä teekupposen kanssa ja pitkäks aikaa.

buu
Ei muuten ole ensimmäinen kerta kun olen keskisormi pystyssä Suomessa vallitsevalle säälle || Se on kuumemittari. Ei raskaustesti.

Maanantaina satoi lunta. MIKSI, mää vaan kysyn?! En tiedä mitä teille on tähän mennessä tullut mieleen tämän postauksen otsikosta, mutta eeeei me tällä kertaa puhuta mistään mukaprovosoivista anonymiteetin taakse piiloutuvista oman elämänsä kiukkupyllyistä, vaan hyvin suomalaiseen ja tylsään tapaan säästä.
  Monessakin blogissa kirotaan läpi synkän ja sateisen talven, kun valoisaa aikaa on vähän ja kuvien työstäminen on sen takia tosi uutteraa ja hankalaa puuhaa. Joo onhan se, valosalla ja aurinkoisella säällä kuvista tulee omastakin mielestä paljon kivempia eikä tartte pinkoa koulusta iltapäivällä kotiin kuin mikäkin Sonic the Hedgehog, jotta sais edes pari onnistunutta kuvaa edellisellä shoppailukerralla tehdyistä löydöistä. Mutta kun mua nyt ei tymmi se. Viikonloppunahan siirrettiin kellojakin, eilen luulin vielä iltakahdeksan jälkeen että olis ollut vasta myöhäinen iltapäivä. Valoisaa siis on. Se on vaan tuo samperin harmaus, loskalössö ja taivaalta syliin leijailevat veden ja lumen sekaiset rätit, jotka pistää mielen matalaks. Edelleenkään pointti ei oo siinä, ettenkö saisi esimerkiks kuvamateriaalia postauksia varten, vaan kärsin ennemminkin tyhjän paperin syndroomasta. Todennäkösesti vieläpä niin kauan, kun ulkona samoillessa näkymät on kuin lonkerotuopissa räpiköidessä.
  Sinä pienenä välikeväänä, joka tuossa viikko pari takaperin saatiin kokea, mussa heräs joku ihan uppo-outo ja kaaaauan kadoksissa ollut superbloggaaja. Siis oikeesti sellanen ettei oo ennen nähty. Saatoin päivän aikana alottaa kolmekin postausta tai vähintään kehittelin suunnitelmia niitä varten, pääkoppa tulvi ajatuksia, ideoita ja inspiraatiota. Sitten rakas ystävämme luontoäiti päätti pistää takatalven vismomaan ja tässä sitä taas ollaan. Ilman yhden ainutta ideaa, vaikka hommasin pienen mustan kirjasen niiden ylöskirjaamista varten! Ne suunnitellutkin postaukset on hävinneet kuin pieru saharaan, koska jostain syystä ne ei enää vaikuttaneet yhtä hyviltä ideoilta kuin sillon pari viikkoa sitten. Enkä saa jatkettua kesken jääneitä postauksia edes päälläni seisoen ja aakkoslaulua hyräillen.

Voisinko vaan alkaa kausityöläiseks? Bloggaisin vapusta syyspäiväntasaukseen. Syksy ja talvi on muutenkin ollut tosi hidastempoista aikaa omalla kohdalla, en ois koskaan nuorempana ja sillon vielä jokasesta vuodenajasta jotain mahtavaa löytäneenä uskonu Poudan Pekan löpinöiden vaikuttavan näin perkuleesti mun mielialaan ja kykyyn aikaansaada kivoja asioita. Kipeenäkin oon nyt todennäkösesti sen takia, että kerkesin kevät rinnassani viskata kaikki sukkia vedeltä suojelevat kengät varastoon marraskuuta odottamaan.
  Kyllä muuten kehtaan väittää, että mitä blogin pitämiseen tulee, on shitit sääolosuhteet aina se kaiken pahan alku ja juuri. Ainakin omalla kohdalla.

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne