EXPEDIT

28. helmikuuta 2014

Mulla ei nyt vaan yksinkertasesti ajatus kulje, kun kohta alkais olemaan jo ihan hillitön kiire töihin enkä oo vielä saanut eväitäkään tehtyä! Syy siihen on lähimpään Siwaan saapunut paketti, jonka kävin aamulla hakemassa ja jonka sisällön ihan välttämättä halusin kasata just heti nyt, enkä odottaa iltaan asti.

ikea21 ikea22
  Sieltä se mun Ikean lähetys siis viimein saapui ja pahvilootasta kuoriutui 2x2 Expedit-hyllykkö ja sille kaveriks rottinkikori. Sain eilen illalla teksiviestin noudettavissa olevasta lähetyksestä ja vähän arvoin jo etukäteen kyseessä olevan aikasta massiivinen systeemi, joten tuli haettua myös äidiltä auto lainaan. Sen takia mun aamuinen reissu venyi sit vähän pidemmäks, kun päätin kaikenlisäks käydä isommissa ruokakaupoissa. Mä en vaan osaa priorisoida ajankäyttöä yhtään milläänlailla sopivasti!!
  Oon haikaillut tätä hyllykköä tohon eteiseen jo pidemmän aikaa ja kun pari kuukautta sitten Ikea ilmoitti lopettavansa ko. malliston myymisen, pistin omani saman tien tilaukseen. Ikean nettikauppa toimi ihan superhyvin ja paketti oli täällä meilläpäin alle viikossa, mutta ton ilmotuksen kanssa sit jostain kumman syystä kesti. Paketti kun on seurantapalvelun mukaan ollut Siwassa jo viikko sitten.

  Illalla on varmasti ihan hirmusen ihana palata töistä kotiin, kun vastassa on ensimmäisenä tällänen näky tylsänruskean räsymaton ja tyhjyyttä ammottavan eteisen sijasta. Ja nyt mulla vihdoin on ihan käden ulottuvilla ovesta sisään astuttaessa joku taso, mihin laskea avaimet ja kännykkä. Eikä tumput, pipot ja huivit seilaa ympäri kämppää, kun niillä on oma kori! Miltäs teidän silmään näyttää? :-)

RANDOM FACTS

26. helmikuuta 2014

IMG_8420
1 Mä en pukeudu arkisin mitenkään erikoisesti, mitä simppelimpi ja mukavempi, sitä parempi. Ei vaan yksinkertasesti kiinnosta panostaa, kun puolet päivästä kuluu kuitenkin firman kuteissa.
  Mä en myöskään saa töissä pitää punasia housuja enkä nyt ihan käytännön syistä haluu beigeissä pöksyissä vessoja kuurata, niin jalkaan eksyy todella usein joko mustat tai sitten khakinvihreät farkut. Kaverina on surullisen usein joku peruspaita, neule tai trikoo sellainen. Ja vaikka tällä viikolla elohopea lämpömittareissa on jo noussutkin reippaasti nollan paremmalle puolelle, heitän edelleen ulos mennessäni kaikista mieluiten untuvatakin niskaan.

2 Oon hakemassa amikseen nyt yhteishaussa. Arvon vielä vaihtoehtojen järjestystä, joten varsinaista hakua en oo vielä tehnyt. Mieluisimmat alat on kuitenkin jo selvillä, siellä saattaa olla jopa yks yllättäjä :-D Ainakin ite hämmästyin kovasti, kun tän kyseisen ammatin lisäsin varteenotettavien vaihtoehtojeni joukkoon!

IMG_8394
3 En oo päivittänyt mun ipodin musiikkilistoja päälle vuoteen. Päällimmäinen syy siihen on se, etten oo saanut aikaseks siirrettyä biisejä mun vanhalta läppäriltä tähän uudelle eikä mua myöskään huvita asentaa iTunesia, kun se pistää koko laitoksen ihan juntturaan aina käynnistyessään. Joskus kokemattomana tein sen virheen, et liitin ipodin kaverin läppäriin kun halusin sieltä yhden biisin. Noh, kaikki omat biisit katos ja tilalle tuli kaverin soittolistat. Ja nyt oon kaikenlisäks jo niin tottunut mun Samsungin kopioi ja liitä -systeemin.
   Tuntuu vähän ilkeeltä pitää 32Gt muistia tyhjänpanttina mun saamattomuuden ja mukavuudenhaluisuuden takia :-D Noh, onneks vanhoja biisejä on toisinaan kiva nostalgisoida!

4 Mulla on ihan järjetön kasa erilaisia kuulokkeita. Syy tähän on se, et alkusyksystä unohdin tosi usein kuulokkeet töihin lähtiessä kotiin, enkä sit kokenut selviytyväni kokonaisesta työpäivästä täydessä hiljaisuudessa.
  Hajamielisyyden takia tuli sit upotettua rahaa ihan kiitettävästi työpaikan lähellä sijaitsevan kirjakaupan kassakoneeseen, parin kuukauden aikana taisin hakea sieltä yhteensä neljät kuulokkeet. Mut nyt on sit kuulokkeita pitkin maita ja mantuja töissä on yhdet varmuuden vuoks, takin taskussa toiset, yöpöydällä kolmannet, neljännet, viidennet ja kuudennet oon jemmannut laukkuihin ja mummolassakin taitaa olla vielä seitsemännet.

IMG_8372
5 En osta lehtiä, ellei niissä lue esimerkiksi "NYT VAIN 2€", niinkuin uusimmassa Cosmossa lukee. Vaikka rakastan lukemista, se vajaa kymppi yhdestä kapisesta naistenlehdestä tuntuu ihan naurettavalta summalta. Etenkin kun sen voi käydä lainaamassa kirjastosta tai lukemassa samaisessa mestassa ihan ilmaiseksi.
  Mulla on myös unelma omasta kirjastosta, sellasesta työhuoneesta, jonka seinät on vuorattu kirjoista notkuvilla hyllyillä. Olisi ihanaa omistaa kirjoja ihan kyllästymiseen saakka, niin jo ennestään luettuja kuin uusia tuttavuuksiakin.

6 Aikakausilehdistä ja kirjoista tuli mieleen mainokset mä en vaan henno pistää meidän postiluukun yläpuolelle "Ei mainoksia, kiitos" -lappusta, koska yksinkertasesti tykkään lukea mainoksia! Jopa sanomalehdistä käyn mainokset läpi, ihan niinkuin Myydään-Ostetaan-Vuokrataan -palstatkin!
  Kyllähän noi on loppujenlopuks pelkkää roskaa ja meillä on hattuhyllyn päällä jo puolimetrinen pino luettuja mainoksia, mutta mä niin tykkään siitä fiiliksestä, kun päivän mainosten seasta löytyy joku huipputarjous, johon ei muuten ois törmännyt edes vahingossa. Ylivoimasia lemppareita on jo vuosien ajan ollut Gigantin ja Sotkan mainoslehdet :-D

IMG_8403
7 Oon kuulemma hankala unikaveri, tai näin Jami ainakin väittää. Äiti on monesti sanonut, et pyörin jo ihan pienenä sänkyä ympäri niinku kellonviisarit, kävelin ja kyselin typeriä unissani. Mä tiedän myös kuorsaavani, mutta ihan kiusallani väitin Jamille vastaan, kun se eräänä aamuna taas silmät ristissä valitti, ettei mun röhinältäni ollut voinut nukkua koko yönä. Seuraavana aamuna sainkin kuulla Jamin nauhoittaman pätkän mun kuorsaamisesta ja voin kertoa .. Älkää tulko meille yöks :-D

8 Rakastan korujen shoppailua. Mulla on yks kenkälaatikollinen täynnä koruja, niistä vaan näteimmät ja omat lempparit saa lepäillä tossa korutelineessä ja sen alla olevalla lautasella. Ostan niitä ihan hirveesti kaikesta siitä kimmellyksestä ja kimalluksesta hullaantuneena, mutta loppujenlopuks käytän vain murto-osaa jopa noista korupuun asukeista ja tykkään itelläni lähinnä pelkistä simppeleistä koruista kihlasormuksen ja rannekellon lisäks. Arkisin en käytä niiden lisäks yhtään mitään.

FURRY SLEEPOVER

23. helmikuuta 2014

Meillä kävi tänäviikonloppuna pyörähtämässä astetta karvasempi yövieras. Ollaan nyt koko tän ajan, kun oon Jamin kanssa asunut, puhuttu mun vanhempien kanssa et josko noita meidän perheen pörröpyllyjä ruvettais pikkuhiljaa totuttamaan olemaan täällä meilläkin. Just in case. Eilen mä sitten kävin hakemassa Rontin meille. Ja voi pojat, se olikin sit menoa!
 
IMG_83152
  Tää vanhempi herra ei oo koko lähes kymmenvuotisen elämänsä aikana koskaan käynyt kerrostalossa. Ensimmäinen ihmetys ja ehkä jopa pienoinen paniikki iski rappukäytävässä: noi tommoset liukkaat kivilattiat kun oli Rontille ihan uusi tuttavuus. Betonisista rappusista puhumattakaan. Tai hissistä. Mehän ei siis noustu rappusia kertaakaan, vaan tyydyttiin hissiin ja voi sitä koiran ihmetystä, kun se tajuaa nousevansa ylöspäin. Hissin ovelta muutaman metrin päähän asunnon ovelle edettiinkin sitten kaatumisen pelossa rauhallisesti seinänvieruksia pitkin ryömien. Myöhemmin lenkille lähtiessä kotiovella arvottiin hyvän aikaa, että astuakko sen kynnyksen yli rappukäytävään vaiko ei.

IMG_83262
  Ilta meni kuitenkin paremmin kuin odotin. Vaikka Rontti onkin luonteeltaan todella rauhallinen, luulin ettei se millään malttais pysyä karvoissaan, kun ympäriltä kuuluu jatkuvasti kerrostaloelämälle tyypillisiä ääniä. Yläkerrassa vedettiin vessa, Suomi-USA -matsin aikana kuului huutoa niin seinän toiselta puolelta kuin yläkerrastakin ja alkuillasta tipahti postiluukun läpi muutama mainoslehti. Haukkuherkkähän tämä seniori ei koskaan oo ollut ja piti pintansa sillä saralla tälläkin kertaa.
  Puolen yön jälkeen iski kuitenkin pieni ikävä. Rontilla on tapana vaeltaa ympäriinsä, jos se tietää ettei äiti tai isä oo lähettyvillä. Niin tälläkin kertaa. Pötkötyspaikka vaihtui vartin välein olkkarin matto, eteisen matto, makkarin matto, olkkarin sohva, eteisen matto ... kolmen aikaan aamuyöstä arvon herra lopulta otti ja väsähti, ja kömpi mun viereen nukkumaan. Pahimmassa läkähdyspuuskassaan kävi aina vesikupilla kääntymässä, palaten kuitenkin takaisin mun jalkoihin ja seitsemän aikaan lähti Jamin kanssa aamupissalle uusiin ja ihmeellisiin maisemiin.

IMG_83332
  Ei se vanha koira uusia temppuja opi. Rontti on koko ikänsä asunut maalla eikä siitä saisi kerrostalokoiraa tekemälläkään. Tuossa iässä ne tietyt rutiinit on jo melkosen tärkeitä koirallekin ja ihmeellisintä varmaan olikin, kun ulosmentäessä piti aina olla hihnan päässä. Kotona kun saa omassa pihassa juosta vapaana niin paljon kuin sielu sietää.
 
  Olihan se jännä näin pohtia, miten se koira tänhetkiseen elämäntilanteeseen sopis. Päätettiin pysyä Jamin kanssa siinä samassa suunnitelmassa, ettei meille tule koiranpentua niin kauan kuin kerrostalossa asutaan. Jamin perheellä on ollut koira tällasissa oltavissa viimeset 15 vuotta, mutta ois kuulemma paljon mukavampaa, jos löydettäis ensin rivarinpätkä ja sitten vasta karvakamu.
  Mukavaa kuitenkin oli. Yhdeksässä vuodessa kerkes tottumaan siihen, että vaatteet on auttamatta koirankarvassa ja aina on joku pöydänpäässä tapittamassa, mitä sun haarukan nokasta löytyy. Samaten oon nyt vajaassa kolmessa kuukaudessa tottunut karvavapaaseen garderobiin ja kuolattomaan lattiaan keittiönpöydän päädyssä. Valehtelisin silti, jos väittäisin että parhaan kaverin kyläily ois ollut jollain tapaa ikävä juttu. Vaalea ja pitkä koirankarva dippikupissa toi jotenkin tutun ja turvallisen olon :-D

FRIDAY SNAPSHOTS

21. helmikuuta 2014


Niin se viikko taas meni, että humaus vaan kävi! Vastahan mä tota sunnuntain postausta tänne kasasin? :-D
TGIF3
1. Ollaan Jamin kanssa yritetty vähän parantaa meidän molempien vuorokausirytmiä. Pariskuntana ei oo kauheen helppoa pysyä semmosissa inhimillisissä nukkumisajankohdissa, kun toinen tulee päivittäin töistä kotiin vasta puolen yön aikaan. Nyt loppuviikkoa kohden ollaankin molemmat oltu jo reippaina pystyssä viimestään kymmeneltä. 

2.
Raja on palautettu kirjastoon ja nyt kääntelen innoissani uuden kirjan sivuja: Anja Snellmanin Lemmikkikaupan tytöt. Lainasin tän samaan aikaan Rajan kanssa, lukiossa jo kuulin tätä suositeltavan, ja meinasin palauttaa opuksen lukematta. Onneks kuitenkin satuin iltana ennen viimestä palautuspäivää avaamaan kyseisen kirjan ja jäin koukkuun. Seuraavaksi olinkin jo kirjaston sivuilla lisäämässä laina-aikaa kuukaudella!

TGIF2
3. Rakastan meikata sängyssä samalla katsoen jotain sarjaa läppäriltä, mutta se on niin pirullisen epäkäytännöllistä ja hidasta touhua, ihan vaan jo senkin takia, että keskittyminen meikkaamiseen nenän edessä pyörivän sarjan takia herpaantuu. Kaikenlisäks mun kulmaväri hajos tuhannen pirstaleiks viikko takaperin ja nyt meidän lakanat on täynnä tummanruskeita meikkilänttejä, kun en oo kerennyt pirstaleista värinappia korjaamaan :-D

4.
Niinkuin jo muistaakseni kerroinkin, käytiin viimeviikonloppuna pikkuveljen kanssa Kärkkäisellä etsimässä synttärilahjaa naapurinpojalle. Samalla reissulla iskin silmäni tuohon kuvassa komeilevaan pöytälamppuun, niin soman ulkonäön kuin edullisen hinnankin suhteen. Viime lauantaina nappasin lampun mukaani, mutta lopulta jonkun ihme päähänpistoksen saattelemana päädyin palauttamaan sen hyllyyn.
  Pömpeli kuitenkin pyöri mielessä koko viikon ja kun mulla eilen oli auto käytössä, en viitsinyt enää kiusata itseäni. Nyt lamppu odottaa käyttöönottoa ja (toivottavasti) ens viikolla saapuvaa Ikean pakettia TV-tason reunalla. Ihanaa saada eteiseen semmonen lamppu, mikä myös valaisee eikä syty 5 sekunnin viiveellä katkasijan painamisesta!

TGIF1
5. Kollari 2nd Hand / Farkkupaita Only / Housut Dr. Denim / Laukku 2nd Hand (GT) / Kello Glitter. Vasemmanpuoleisessa kuvassa kiteytyy aika hyvin se, miks tykkään tästä valosasta makkarista niin paljon: vielä vanhempien luona asuessa sain vain unelmoida sisällä otettavista asukuvista...

6.
Poikkesin viime viikolla myös Spirit Storessa puljun ikkunoissa komeilevien ale-julisteiden houkuttelemana. Siellä oli muutama hyllyllinen jos jonkinmoisia kenkiä maksimissaan parillakympillä ja tuli kokeiltua jos jonkinmoista popoa ja stiflaa. Sellasia wedgetennareitakin kokeilin, mutta ei ne oo tämmösen pallopohkeen juttu ollenkaan :-D Mukaan lähti lopulta tosi simppelit melkein-polvipituiset saappaat. Parillakympillä!

SUNDAY STUFF

16. helmikuuta 2014

sunday
Heräilin tänään tosiaan kotikotoa, niin kuin videolla kerroinkin et vietän viikonlopun siellä. Aamu lähtikin käyntiin aika reippaasti, kun piti puolenpäivän aikaan lähteä hakemaan nuorimman veikan kanssa synttärilahjaa naapurinpojalle.
  Kerkesin siinä leluhyllyjen välissä seilaamisen lomassa myös arpomaan yhden pöytälampun eri värivaihtoehtojen välillä, mutta päätin jättää sen kuitenkin vielä kauppaan. Lampun sijaan nappasin mukaani uusimman Cosmon ja pääsin nauttimaan siitä vastakeitetyn kahvin kera, kun iltapäivällä vihdoin tulin kotiin.

Jos jotakuta siellä ruudun toisella puolella raivostuttaa hallitsemattomina leijuvat vauvahiukset, huutakoot JAA! Noi on tähän aikaan vuodesta ihan överimahdottomat, kun sähkösyys pääsee tekemään taikojaan. Allekirjoittanut ei voi edes vaihtaa jakauksen paikkaa noiden takia.

Mä en tykkää nettishoppailusta, ehkä jopa vähän pelkään sitä. Oon yks tonttu mitä pankkikorttinumeroiden kanssa pelaamiseen ja verkkopankkimaksamiseen tulee  aina pieni jännäkakka housussa kuumottelen, et meneekö ne rahat nyt varmasti oikeeseen paikkaan, ei kai mun netti nyt vaan kaadu kesken tilauksen ja kirjotinko sen ja tän numeron nyt varmasti oikein. Voitte varmaan kuvitella niitä kauhun hetkiä, joita koen, kun maksan vuokraa..
  Ikean nettikauppa osotti kuitenkin mahtavuutensa ja pistinkin tilaukseen pari meille erittäin tervetullutta juttua :-) Tähän mennessä yks helpoimmista nettikaupoista, joissa oon asioinut!

Oon taas kevään tullen tykästynyt vaaleisiin ja todella hempeänvärisiin kynsilakkoihin. Erilaiset vaaleanpunaisen ja nuden sävyt tekee ainakin omien pikkutassujen nakkisormista paljon hoikemman näköiset! Kuvassa olevan Lumenen kynsilakan nappasin mukaani marraskuussa Indiedays Inspiration Bloggers Dayssa pyörähtäessäni. Sävy on ihana, mutta kestävyydestä en vois sanoa samaa. Päällys- ja aluslakoista huolimatta lähtee se lohkeilemaan seuraavan vuorokauden aikana, olin mä sitten neljän seinän sisällä tai en.

LAGIVIDEO

14. helmikuuta 2014

Jos et siedä katsoa ihmistä, joka syö, hölisee joutavia, heiluu ku heinämies ja väsyksissään hipeltää joko naamaansa tai hiuksiansa, jätä tämä väliin. Silloin on myös parempi, ettemme koskaan tapaa mun ollessa väsynyt. Suora linkki tässä!

Ainiin jos nyt siellä aiot katsoa tämän Mozillalla, niin turha luulo. Tai ainakaan mun Mozilla ei näytä kuvaa ollenkaan, ainoastaan ääni kuuluu. Suosittelen lämpimästi Chromea tai jonkinsortin mobiililaitetta, ellet nyt sitten ehdointahdoin halua kuunnella pelkästään mun hölinää. Tää on jo neljäs kerta, kun Mozilla antaa mulle kylmää omien youtube-videoiden suhteen ...

Tulevaisuusahdistus

12. helmikuuta 2014

Tää postaus, tai siis otsikko, on kummitellut mulla luonnoksissa jo useamman viikon. Kyseistä ahdistusta on siis podettu jo todella pitkään, eikä sen varjoista oo oikein saanut oksennettua ajatuksia tähän tekstiosioon, vaikka kuinka ois mieli tehnyt. Oonhan mä stressannut lähitulevaisuuttani jo pitkän aikaa, jo muinoin peruskoulun opon tunneilla, mutta joulukuussa parin lukioaikasen kaverin meillä kyläillessä sai tääkin probleema ihan uudet mittasuhteet!
  Valtaosalla suomalaisista nuorista on takaraivossa ajatus poispääsystä. Halutaan sanoa sayonara tälle peräpajulalle ja helou suurelle, ihmeelliselle maailmalle. Lapsia aikasintaan kolmekymppisenä, että on varmasti tullut koettua kaikki mahdollinen ennen aloilleen asettumsta. Tuntuu, ettei se muutto Haukiputaalta Helsinkiin enää riitä, pitää päästä merta edemmäs kalaan. Tallinnakin on liian lähellä, Tukholma siinä ja siinä, että siellä voisi unelmiaan luoda. Mitä kauemmas pääsee, sen parempi.
  Muutamat mun ystävistä on tälläkin hetkellä maailman äärissä elämässä unelmiaan. Yksi työskentelee Thaimassa matkailun parissa, toinen ja kolmas ovat Australiassa sekä Isossa-Britanniassa aupaireina. Muutama opiskelee ulkomailla tai suorittaa työssäoppimista vähintään Keski-Euroopan leveysasteilla. Oon niin pirun onnellinen, että näille kaikille mahtityypeille on avautunut elämässä tällasia mahdollisuuksia! Että he on päässeet toteuttamaan sen, mistä ne on pitkään haaveilleet. Mutta jotenkin oon samalla surullinen.. Mulla kun ei oo mitään ihmeellisempää hinkua lähteä toiselle puolelle maapalloa perustamaan perhettä tai etsimään työpaikkaa. Oonko mä siis jotenkin normista poikkeava?

bl
  Kahvipöydässä tuli kavereiden kanssa puheeks tulevaisuuden suunnitelmat. Siinä missä ite ajattelin, että jäisin Lahteen opiskelemaan sairaanhoitajaks tai tradenomiks, kaverit puhui todella paljon matkustelusta ja muutenkin ulkomaille lähdöstä, Suomen rajojen ulkopuolella opiskelusta ja työskentelystä. Olihan mullakin joskus unelmia sisustussuunnittelijan, toimittajan ja jopa luokanopettajan ammateista, mutta sittemin musta on tullut realisti. Tiedostan ja tunnen omat luonteenpiirteeni ja rajani liian hyvin, että voisin edes kuvitella pärjätäkseni missään edellämainituista. Kun on keskinkertainen kaikessa, on äärimmäisen ruusuisen ja selkeän tulevaisuuden suunnittelu jokseenkin hankalaa.
  Toinen näistä mun ystävistäni on tällä hetkellä yliopistossa, fiksu kuin mikä! Opiskeleekin kansainvälisellä linjalla. Oon aina sanonut, että siitä tulee jotain suurta ja odottelen, kun jonain päivänä voin bongata tämän nuoren naisen nimen jostain "MAAILMAN MENESTYNEIMMÄT BISNESNAISET TOP 100" -listalta. Toinen viettää tällä hetkellä välivuotta, ihan niinkuin mäkin, mutta senkin suunnitelmat ja aikomukset on niin paljon messevämmät ja upeammat kuin mulla.

bl2   Siinä mä keittiönpöydän toisella puolella tunsin oloni todella pieneksi ja mitättömäksi. Mulla on kyllä aina ollut kunnianhimoa ja nyt "paskaduunia" (kirjaimellisesti) tehdessä, on se vaan kasvanut entisestään. Yliopistostakin joskus haaveilin, mutta tällä hetkellä mielessä pyörii lähinnä ajatus 8-16 duunista jossain väljähtyneen kahvin ja tulostinmusteen tuoksusessa toimistokuutiossa. Ollaan Jamin kanssa puhuttu myös lapsista, että jos sellaisiakin siunaantuisi siinä reilun viiden vuoden päästä. Tai miten se lapsi ei just nytkään ois niin suuri maailmanloppu, kuin mitä se pari vuotta sitten vielä ois ollut. Häätkin puhuttaa kovasti, niihinkin pitäisi tässä parin vuoden sisällä ruveta säästämään ja tekemään sotasuunnitelmia.
  Ympärillä täysillä elämisestä touhottavat ihmiset saa mut ahdistumaan, ajattelemaan että mä oisin jotenkin luuseri, kun mua ei niin kiinnosta säästää rahaa kahden viikon Fuengirolan reissua varten, ihan vaan että voisin etelän lämmössä pistää elämän risaseks muka jotenkin paremmalla tavalla. Säästän sitä rahaa mieluummin autoon, koiranpentuun tai uuteen sohvaan, hemmottelen kummipoikaa kunhan se vielä vähän kasvaa. Kuuntelen toisinaan todella kyllästyneenä joidenkin kavereiden jorinoita siitä, miten baariin meni viikonloppuna taas useampi huntti. Tekivät extempore-reissun Pärnuun ja sheivasivat kylppäriin sammuneen kaverin kulmakarvat kokonaan pois. Musta kun ois niin paljon kivempi höpistä siitä, miten viime viikolla sain Lidlistä samat tuotteet puolta halvemmalla, kuin K-Supermarketista.

bl3
  Emmä koskaan oo ollut mitenkään villiä sorttia, enempi pitänyt kiinni siitä tutusta ja turvallisesta. Ottanut iisisti. Niillä villeimmilläkin kaveriporukan kanssa tehdyillä reissuilla oon enempi se, joka kyttää että kukaan ei ota ja katoa matkanvarrella. Kyllä musta huomaa, kun oon humalassa, mutta ei musta silloinkaan typerää tai yllytyshullua tule. Tykkään juhlia läpi yön, toimiva ja onnistunut beat drop vie mut joka kerta mukanaan mutta ajatus Project X -tyyppisistä bileistä pistää vaan puistattamaan.
  Tarkan markan perheessä kasvaneena tulee myös nyt omillaan asuessa katsottua vähän terävämmällä silmällä, että mihin sen rahansa oikein hassaa. Samoilen onnessani Sokoksen ylimmässä kerroksessa ihastellen sisustusornamentteja ja kahdensadan arvoisia pöytälamppuja, mutta kuitenkin mielessä junnaa alimman kerroksen S-market ja tarjouksessa oleva makaroni. Kotona pistän takin taskuihin kertyneet hilut koirapankkiin. Yläasteella kyllä oli suunnitteilla lukion viimeisen vuoden viettäminen Australiassa vaihto-oppilaana. Siitä oltiin puhuttu iskän kanssa jo ala-asteen ekasta luokasta lähtien. Mutta sitten mä rakastuin ja valehtelisin jos väittäisin, että mua jotenkin harmittaisi, kun miehen takia jätin ehkä tähän astisen elämäni suurimman seikkailun väliin.
  Joku kenties kuvailisi mua tylsäksi ja sitä mä varmaan vähän oonkin. Ehkä mä tarvitsisin sellasen kunnon potkun perseelle, jonkun kiikuttamaan mut lentokentälle ja ottamaan summanmutikassa äkkilähdön. En silti usko, että se tekisi mun oloani mitenkään erityisemmäksi. Olisin varmaan enempi kauhuissani, kuin innoissani :-D Punainen tupa ja perunamaa, pari muksua, kultainennoutaja, farmariauto. Ehkä kesämökki ja matka johonkin perheiden suosimaan turistirysään kerran tai pari vuodessa. Se toimistokuutio tai ehkä jopa oma toimisto. Sellainen on mun unelma tulevaisuudesta, kliseinen mutta sen ansiosta myös ah, niin realistinen.

ASUNTOPOSTAUS

9. helmikuuta 2014

Mä ajattelin, ettei tästä asunnosta kuitenkaan mitään ihmeellisempää saada pitkään aikaan, niin miksen näyttäis teille miltä meillä nyt näyttää. Ihan jatkoa ja itseäkin ajatellen, kiva sitten joskus katsoa tätä videota, kun sisustus on valmiimpaa tai asutaan jossain muualla. Konkreettisia muistopalojahan tässä vaan luodaan!



Taustalla on myös idea siitä, ettei kenenkään pitäis ahdistua/masentua/harmistua siitä, kun muiden ensimmäiset kodit on muuttopäivästä lähtien kuin sisustuslehden sivulta repäistyjä. Meillä ei esimerkiks oo kaunista lautalattiaa, seiniä on talon neljänkymmenen olemassaolovuoden aikana paikkailtu sieltä täältä, matot on liian kalliita hankittavaksi uusina ja lattiat vuoraa paljon mieluummin mummon varastoista kaivetuilla ilmaisilla räsymatoilla. Keittiössä on ysärille tyypilliset valkoset kaapinovet pyökinvärisillä vetimillä, vessa ei ole kaakeleita nähnytkään. Sohvat on eriparia, toinen niistä on vanhempi kuin asunto itse.
  Silti tää on meille koti ja tänne on aina ihana tulla. Eniten rakastan makuuhuoneen valoisuutta 10 vuotta pimeässä rintamamiestalossa asuneena ajatus luonnonvalolla täyttyvästä huoneesta on ihan älytön. Myös vaatehuone on mulle ihan uusi tuttavuus, mulla ei ole viimeiseen seitsemään vuoteen ollut edes vaatekaappia!
  Oletettavasti täältä kuitenkin puuttuu vielä mööpeli jos toinenkin. Pienissä tavaraa pursuavissa luukuissa asuvien on varmaan vaikea sitä käsittää, mutta asunto voi olla myös liian iso :-D Vaikka asunnon suuruus on yleensä suhteellista, 60 neliömetriä tuntuu ehkä vähän liian suurelta kahden ihmisen ensiasunnoksi. Mutta en silti valita, ainakin on tilaa.

(Jätin Jamin oman nurkkauksen videon ulkopuolelle, vaikka sen tänään herran vielä uinuessa pahimman rojun ja roskan alta esiin kaivoinkin. Tietokonepöytä skeittilautakelloineen ja xboxeineen on pyhä, joten let's keep it that way :-) Kerrottakoon kuitenkin, että nörttinurkkaus sijaitsee vaalean sohvan vieressä, olohuoneen oven viereisellä seinällä.)

MONTHLY FAVORITES : Tammikuu

7. helmikuuta 2014

Hepskukkuu! Mä alkuvuodesta rupesin kypsyttelemään ideaa kuukauden lempparit -tyyppisistä postauksista ja kun muutamia uutukaisia juttuja omalle tielle sattui, niin tässä ois nyt ensimmäinen osa. Mun oli tarkotuksena heittää tää videolle, kun oon kattonut niin paljon ulkomaalaisten youtubereiden vastaavia ja niistä tykännyt, mutta mulla on jo suunniteltuna eräs toinen video, niin menkööt tää nyt pelkän kuvan kera.
  Mulla meinas myös tulla harmistus siitä, kun tajusin käyttäväni samoja luottotuotteita kuukaudesta toiseen. Mä kun en oo mitenkään järin kokeilunhaluista sorttia :-D Toivottavasti nyt helmikuussa löytyy jotain uutta ja jännittävää!

s
1 Vaatevalinta : Pesin alkuviikosta vaaleeta pyykkiä ja jotenkin pisti naurattamaan se koneesta tulleen kosteen möntin värimaailma: laivastonsinistä ja valkoista. Oon Jamillekin ostanut samaa värimaailmaa olevan paidan, siinä vaan on vielä vähän punaista ettei nyt ihan keski-ikäsestä tuulipukupariskunnasta mennä jos satutaan ulos yhtäaikaa raitapaidoissa. Joku tossa sinivalkosessa raidassa viehättää ja on viehättänyt jo pitkään, en vaan osaa sanoa että mikä! 

2 Kosmetiikkatuotteet : Tähän
kategoriaan saadaan tässä kuussa kolme kaverusta joululahjaks saatu Love Generation Sexy by Jeanne Arthes -hajuvesi, Essien kynsilakka sävyssä Cute As A Button ja Rimmelin Hide the Blemish Concealer.
  Mä en jostain syystä osaa talvisaikaan käyttää mitään kirpeitä kukkaistuoksuja. Ostin syksyllä Ralph Laurenin Pink Ponyn ja se on nyt pysynyt visusti vessan kaapin uumenissa, kun jouluna käärin lahjapapereista tän vähän pehmeemmän ja vaniljaisemman tuoksun. Mä oon myös todella yllättynyt siitä, että mun kynnet on tähän aikaan vuodesta lakattavassa kunnossa, yleensä ne tykkää pakkasilla mieluummin katkeilla kuin kasvaa!
  Rimmelin peitepuikon ostin loppuneen Wet 'n Wildin paletin tilalle ja en voi muuta sanoa kun et tykkään! Mä kun tykkään levittää meikkivoiteet sunmuut sormin, niin nyt ei sit oo kynnenaluset ja kynsinauhat peitevoiteessa, kun sitä ei tarvii kaivella paletin pohjilta.

3 Kirja :
Riikka Pulkkisen Raja. Luin tän parissa päivässä, enkä pitkään aikaan oo ollut yhtä vaikuttunut jostain kirjasta. Toisiinsa kiedotut, hyvin erilaiset mutta silti oikein passelisti kirjan nimen alle asettuvat tarinat herätti mussa niin älyttömiä tunteita ja ihmetyksen aiheita. Tää pisti miettimään, suosittelen todella lämpimästi!

4 Vempele :
Tästä akkukotelosta mä aikasemmin jo kerroinkin :-) Iskä tosiaan tilas ton mulle aliexpress.com -nimiestä kiinapuljusta, kun oli aikasemmin omaan Note 3seensa löytänyt tommosen ja tykännyt kovasti. Nyt on viimesen viikon ajan ollu vähän tuskasta, kun mun kännykän toinen laturi hajos ja mun pitää iltasin aina tehdä päätös, pistänkö mun ainokaiseen laturiin puhelimen vai tän kotelon. Kännykkä on valitettavasti vienyt voiton :-D

5 Suihkujutut :
Päivittelinkin blogin facebook-sivulle taannoin, miten mä unohdin mun kaikki ihonkuorintatarpeet kotikotiin muuton yhteydessä. Enkä tietenkään oo muistanut niitä sieltä hakea. Tyypillisenä suomalaisena mulla on myös tyypillisen suomalaisen sekaiho, joka kovilla pakkasilla pintakuivuu siihen malliin, että vaikutan enempi uutta nahkaa luovalta käärmeeltä, kuin ihmiseltä! Kyllästyin hilseilevään T-alueeseen ja kuivuneisiin, kutiaviin sääriin niin pahasti, että kävin sit hakemassa Sokokselta We Care Iconin Body Scrubin. Nimestä huomaakin, että toi on vartalolle tarkotettu, mutta kun kaupassa testasin saman lafkan face scrubia, ei se jotenkin tuntunut toimivan. Kaikenlisäks body scrub tuoksu paljon paremmalle! Illalla pääsinkin sit nauttimaan nassusta, joka oli pehmee ku vauvan peppu ♥
  We Care Iconin puhdistusvaahdosta te jo tiedättekin, toi on jäänyt mun ikilemppariks. Ei vaan sen toimivuuden takia, vaan siks, että toi on edelleen se sama puteli, jonka ostin alkusyksystä! Ihan mielettömän riittosaa ja jäljellä on vielä ainakin puoli pulloa.

6 Arjen tarpeellisin :
Ostin joskus loppuvuodesta Tigerista paketin laastareita, kun ne oli niin paljon halvempia kuin jotkut Salvequickin vastaavat. Tässä kuussa noista onkin ollut mulle hyötyä enemmän kuin tarpeeksi, kun oon toheloinut keittiössä ja töissä jostain syystä tavallista enemmän. Viikko takaperin viilsin taas Fiskarsilla sormeen, pari viikkoa sitten onnistuin töissä samaan kämmenselästä nahkat rullalle ja vereslihalle asti. Tän suhteen tammikuu ei siis ehkä ollut ihan mun kuukausi, mutta ainakin oli tarpeet verenvuodon tyrehdyttämiseen!

7 BONUS! Hetki : Vietettiin tammikuussa myös pienimuotosia tupareita pienen porukan kanssa. Baarissa meno oli ihan onnetonta, mutta musta oli aivan mielettömän ihanaa nähdä Lauraa pitkästä aikaa ja ennen liikenteeseen lähtöä vetäytyä tonne meidän makkariin supisemaan tyttöjen juttuja. Mä en oo pitkään aikaan päässyt kunnolla juttelemaan kenenkään muun naispuolisen henkilön kanssa, kuin äitin, joten Lauran kanssa höpiseminen teki oikeasti todella hyvää. Kiitos sulle siitä ♥

BERRY CUPCAKES

4. helmikuuta 2014

IMG_79852 Ensinnäkin ei, tästä ei ole tulossa minkään sortin ruoka- tai leivontablogia. Näitä saman aihealueen postauksia osuu peräkkäin nyt ihan vaan sattumalta :-D Ruoanlaitto ja leipominen on musta todella rentouttavaa hommaa ja omilleen muuton jälkeen sitä on tehnyt ihan mielellään kaikki ateriat alusta loppuun sen sijaan, että ois heittänyt jääkaapista roiskeläpän mikroon tai tehnyt kastikkeet valmiina myytävistä pussikastikkeista.
  Saatiin tuparilahjaks tommonen metka "kuppikakkukone" ja se on odotellu käyttöönottoaan jo parisen viikkoa. Nyt kun pappa viikonloppuna tyrkkäs mulle matkaan ison rasiallisen vadelmia, päätin tässä viikon aikana pistää ton pinkin pömpelin tulille ja kokeilla, toimiiko se oikeesti!

IMG_80062 muffin1
  Taikinaa tuli sen verran iso satsi, että otin testaukseen myös mummilta tuparilahjaksi saadun Tupperwaren silikonimuottisysteemin. Tällä tulikin sit paljon isompia ja enempi kotitekoisen näköisiä muffinsseja, toi kone kun litisti muffinssit semmosiks tasapintasiks ja keskenään samankokoisiks.
  Tykkään tuosta silikonimuotista muuten ihan älyttömän paljon! Mä pitkään kaipailin tommosta kotikotiinkin ja on se kyllä kieltämättä näppärä kapistus, mä kun muffinseissa yleensä vihaan sitä ympärillä olevaa paperia, mitä ei saa irti millään. Silikonimuotista leivokset plopsahti irti tosi nätisti ja siististi ihan vaan kun pohjasta pikkusen painoi.

IMG_80352 muffin2
  Koneella paistetuista muffinsseista tulikin sit todella pieniä, mutta sitäkin söpömpiä. Vielä kun ois löytynyt ainekset johonkin kivaan kuorrutteeseen tai voikreemiin, mutta onneks marjamuffinssit maistuu tosi hyviltä sellaisinaankin! Ja kun nuo konemuffinssit on noin pieniä, on ne isompien leipäluukkujen omistajille (krhm.. Jamille) yksittäisiä suupaloja tai sitten lapsille yleensäkin paljon paremman kokosia, kuin isommat kuppikakut, joista yleensä jää tai ainakin mulla jäi vähintään puolet syömättä.
 
Käytin tätä reseptiä vähän soveltaen, mutta internethän on pullollaan erilaisia muffinssireseptejä. Yks hyvä puoli muffinsseissa onkin mun mielestä niiden muuneltavuus täytteeksi ja mausteeksi voi keksiä lähes mitä tahansa maan ja taivaan väliltä!

MAAILMAN PARHAAT LIHAPULLAT

2. helmikuuta 2014

Meistä jokaisella varmaankin on se sellainen tietty maku, mistä tulee lapsuus mieleen. Jokin äidin tai mummon tekemä ruokalaji, lapsuusvuosien uutuusjäätelö tai vaikka päiväkodin jälkiruokakiisselit. Mun oma lempiruoka on ollut mun mummon tekemät lihapullat melkeinpä siitä asti, kun vauvana äidinmaito pikkuhiljaa vaihtui kiinteämpiin ruokiin.

IMG_79363
  Kävin tänään mummolla, tarkoituksena juurikin pyytää apua näiden ihmepullien tekoon. Halusin sunnuntain kunniaks tehdä mulle ja Jamille ihan kunnon pyhäaterian. Oli niin hassua kuulla simppeliäkin simppelimpi resepti, ihan järkeenkäypä ja vähistä raaka-aineista kyhätty sellainen. Sitä kun on skidistä asti ajatellut, että mummon lihapullien teko on vähintäänkin rakettitiedettä. Niin hyviä ne on.

IMG_797243
  Kun pääsin kotiin ja aloin vääntää taikinaa, tuntu siltä, kuin ois matkustanut ajassa 15 vuotta taaksepäin. Jo pelkkä lihapullataikinan tuoksu toi mieleen ihan mielettömän määrän muistoja lapsuudesta mummon lihapullat on vähän semmoinen suvun oma juttu, niillä on paikkansa lähestulkoon jokaisissa kissanristiäisissä ja kemuissa, joissa lämmintä ruokaa tarjotaan. Oli sitten joulu tai juhannus, nämä pyörykät kuuluvat kattaukseen!

IMG_79734
  Nyt mä opin tekemään niitä itse. Eihän maku tietenkään oo lähelläkään mummon taidonnäytteitä, tää kuitenkin oli mun eka satsi. Mummolla taidot on oletettavastikin vähän paremmalla mallilla, se kun on näitä pullia pyöritellyt jo ennen mun oman äitini syntymää. Totesin Jamille ruokapöydässä, niinkuin oon todennut äidillekin jo useampaan otteeseen, että mun on pakko oppia tekemään näitä, kyllähän nyt jonkun on vietävä tätä reseptiä eteenpäin seuraaville sukupolville. Ei tämmöstä herkkua saa päästää noinvain katoamaan!

Mikä maku kaappaa teidät mukaansa ja vie jonnekkin kauas vuosien taakse? Onko se joku jo aikoja sitten kauppojen hyllyiltä poistunut herkku vai voiko sen vielä saada itse aikaiseksi? :-) Nostalgisoidaan vähän!

HOME CRAVINGS 2/2

1. helmikuuta 2014

Kerroin kuukausi sitten, millasia hankintoja meidän olohuoneeseen, keittiöön ja eteiseen vielä tarvitsis tehdä. Noh, ei olla edetty niiden suhteen kovin pitkälle, mutta kun tänään vihdoin käytiin hakemassa meille ihan oikea TV-taso, innostuin ettimään inspiraatiota vielä muihinkin huoneisiin. 1/2-postauksen voit lukea tästä.

makkari
Makkarin sisustus on kehkeytynyt mun mielessä ihan huomaamatta. Silloin syksymmällähän mulla oli suunnitelmissa paljon lämpimämpi ja enempi ruskeaan taittava sisustus, mutta nyt kun tota huonetta on tässä pari kuukautta pällistellyt, on suunnitelmat heittäneet lähes täydellisen U-käännöksen. Tunnelma pysyy edelleen mun mielestä lämpimänä ja rauhallisena, mutta valitsemani värit on huomattavasti vaaleampia.
  Kaikki tässä kollaasissa näkyvät kalusteet ja koristeet on Ikeasta. Ja sieltä varmaan näitä tullaan pikkuhiljaa hankkimaankin. Ainoastaan sängynpääty on tarkoituksena tehdä ite ja sen suhteen ollaan päästy niinkin pitkälle, kuin lähimmän vaneria myyvän liikkeen selvittämiseen asti. Vaikka sängynpääty on DIY-projektina huomattavasti liukuhihnakamaa edullisempi, haraa budjetti jokatapauksessa vastaan juuri nyt.
  Makuuhuoneeseen ois myös suunnitelmissa tehdä mun työnurkkaus (krhm, opiskelunurkkaus) sitten, kun alotan taas koulun. Tähän mennessä datailu onnistuu lepposasti sohvalta käsin, mutta ei tästä sitten tuu mitään, kun pitäis tehdä muutakin kuin selailla blogeja. Ikean Expedit-hyllyistä ois tarkotus väsätä yöpöydät. Niihin on suunnitelmissa joko jonkinlaiset korit tai sitten Ikeassa erikseen myytävät kaapinovet/laatikostot säilytystä varten.

kylppäri
Kylppärillä ei oo mikään hengenhätä, oon siihen ihan tyytyväinen tällä hetkellä. Joitain käytännönjuttuja haluaisin vaan vaihtaa, kunhan siihen on aikaa ja rahaa. Esimerkiks vihaan meidän vessaharjaa, jonka epäilen olevan tehty enempi lastenvessoihin. Harja on ihan onneton rimpula ja sen varsi on todella lyhyt vaikka vessoja työkseni siivoankin, en silti halua työntää kättäni olkavartta myöten pönttöön. Kotonakaan.
  Tällä hetkellä meillä on pesukoneen päällä punottu Luhdan kori, joka suorittaa säilytyssysteemin virkaa. Tilaa ei siis todellakaan oo mitenkään yllinkyllin ja sen takia toi korkea hyllykkö ois aika kelpoinvestointi. Siihen sais mahdutettua kaiken vessapaperista puhtaisiin pyyhkeisiin ja meidän vessaluettaviin (Juoppohullun päiväkirjat + Karvinen-sarjakuvat!!). Pyykkikorin ei oo tarkotus mennä kylppäriin, vaan vaatehuoneen puolelle kun siellä molemmat vaatteiden vaihtoa enimmäksee suoritetaan, mutta päätin nyt heittää sen tähän samaan syssyyn, kun se hankintalistalla jokatapauksessa on.
  Maton tahtoisin vaihtaa johonkin vähän toimivampaan, kuin mitä tämänhetkinen vitivalkoinen pörrömatto on. Tai no, tummilla hiuksilla kuorrutettu matto. Se imee itseensä kaiken mahdollisen ja jos sen tahtoo pitää valkosena, pitäis sitä olla pesemässä viikottain. Kyllä se tummempikin matto varmaan imis itseensä yhtä sun toista, mutta ainakaan esteettinen puoli ei ois sit niin järkyttävä, kuin mitä valkosen maton kanssa. Ja kun mulla on paha tapa ulos lähtiessä pestä hampaat vasta kun mulla on jo kengät jalassa ...

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne