BEACH WAVES / UUSI SUORISTUSRAUTA

29. kesäkuuta 2013

Jepsunsaa, meitsin iäisyyksien vanha Philipsin muotoilurauta sanoi ittensä irti tossa päivä pari takaperin. Mä päätin, että loppukesä vois mennä ihan luonnontilassa, ilman sen kummempaa (turhaa) lämpökäsittelyä, muotoilutuotteita tai hiusten värjäystä. Tänään sit kuitenkin eksyin internetin ihmeellisessä maailmassa ihan alitajuntaisesti selailemaan suoristus/muotoilurautoja nettikaupasta jos toisestakin, parin tunnin päästä löysinkin itseni Kärkkäisen hiustenkäherryshyllyn edestä pohtimassa kahden eri raudan väliltä. Lopulta kiikutin kassalle Remington Ceramic Straight 230 -raudan, joka taitaa olla se uudempi versio (S3500)!

IMG_0517 IMG_0510
Lueskelin Kärkkäisen nettikaupasta ja myöhemmin tuon paketin kyljestä vähän seuraavanlaisia faktoja:
♥ Lämpenee 230 asteeseen 15 sekunnissa (150-230°C)
♥ Antistaattisissa suoristuslevyissä on turmaliinia sisältävä keraaminen pinnoite, jonka ansiosta ne liukuvat hiuksissa kitkattomasti
♥ Virta katkeaa automaattisesti 60min viimeisen käytön jälkeen
♥ Raudassa on "kelluvat", erityispitkät 110mm pitkät muotoilulevyt, jotka takaavat tasaisen puristuksen hiuksia muotoiltaessa
♥ Mukana tulee lämmönkestävä säilytyspussi
♥ Taataan "nelinkertainen suoja sekä silkinsileät, kiiltävät ja sähköttömät hiukset"
Aikamoista hifistelyä sen jälkeen, kun oon tohon mun Philipsiin tottunut. Siinä kun oli vain yksi nappula, on/off. :-D

Kotiin päästyäni mä sitten päätin, kun sitä tuto-videota noihin surffikiharoihin melkosen kovasti pyydettiin, että nythän se ois hyvä toteuttaa, kun on uudenkarhee peli alla. Pyörsin lupaukseni loppukesästä luonnonlapsena heti alkuunsa, mutta kuitenkin vain tämän kerran! Olihan rautaa pakko päästä testaamaan. Videolla rauta siis koki neitsytmatkansa mun kutrien sekaan ja voin hyvillä mielin todeta että: ME GUSTA

Ärrinmurrin

25. kesäkuuta 2013

Hiihtelin eilen kaupungilla hyvän tovin ja päätin lopettaa mun tän kesän shoppailut juhannuksen jälkeisiin alennusmyynteihin. Oon jo pitkään yrittänyt löytää täydellisiä punasia farkkuja/housuja, mutta ei ne vaan ota löytyäkseen ja päätin luovuttaa. Gina Tricotilta eikä Lindexiltä löytynyt punaisia pöksyjä oikeassa koossa, nimenomaan punaiset Dr. Denimit näyttää mun mielestä sukkahousuilta ja muualta löytyneet punaset pöksyt eivät sitten tahtoneet mitkään istua kunnolla. Mur >:(

Lopulta lähdin kotiin aika vähin kantamuksin, totesin ettei enää ole mitään, mitä just nyt heti tarvitsisin. Mukaan lähtikin suunnitellusti vain silmiinsattuvanpinkit (lainasin tän sanan äitiltä) shortsit lenkkeilyä ja pyöräilyä varten H&Mltä, valkoinen perus teeppari Gina Tricotista ja nuo uudet Dr. Denimit.
Mun mustille tohtoreillehan kävi melkosen ikävästi jo alle 4kk käytön jälkeen oikein noudatetuista pesuohjeista huolimatta ja päätin boikotoida kyseistä vaatemerkkiä, mutta nyt kun noi oli St. Louis Storella himpun verran edullisemmat kuin normaalisti, ajattelin ettei harmistus ehkä oo sit niin suuri jos noikin samalla tavalla hajoaa ennen aikojaan. Ja niinhän ne hajosikin, en oo saanut niitä vielä edes jalkaan mutta silti edessä olevan vyölenksun vieressä menevä sauma oli lähtenyt purkautumaan ja  nyt se repsottaa ikävästi. Täytyy poiketa mummolla ompelukoneen ääressä istahtamassa, tuplamur!

IMG_0451 IMG_0462 asu
Mitäs tykkäätte mun "surffipehkosta"? Kikkailin toissapäivänä vähän suoristusraudan kanssa ja nyt oon ihan rakastunut noihin kiharoihin, jotka syntyy tämmösen poropeukalonkin kättentaidoilla suht vaivattomasti!
IMG_0476 IMG_0474

Heräteostoksina kotiin lähtivät vielä Gina Tricotin korallinpunainen huulipuna (kuva ei valitettavasti kerro totuutta) ja H&M söpö puhelinpussukka, yhteishintaan jotain vitosen pintaan. Nyt mun ei tarvitse kanniskella minkäänlaisia megalaukkuja mukana, kun siihen pieneen nyssykkään mahtuu puhelin, ipod, kortit ja vielä vähän käteistäkin! Nyt voin hyvillä mielin aloittaa ostolakon :-)

SUPERKUU

24. kesäkuuta 2013

Ikävästi menee päivät pelkkään löllöttelyyn, kun työrintamalta ei tahdo kuulua mitään uutta. Ajattelin jo, että josko sitä lähtisi mansikanpoimijaksi niin saisi arkeen edes jotain rutiinia. Kaikenlisäks totesin tossa pari päivää takaperin että auringonottamalla ottaminen on ehkä tylsintä puuhaa ikinä, kivempaa on ruskettua (sikäli kun väri muhun tarttuu) samalla kun tekee jotain!

Sompailtiin eilen Jamin kanssa vähän siellä täällä ja törmättiin mm. Ankkurin rannassa söpöön hanhiperheeseen. Onhan noi isukki-ja äitihanhet pelottavia kuin mitkä, mutta pörröset pienet untuvikot sulattaa sydämen joka tapauksessa! Oli muutenkin tosi nätti ilta ja ennen kaikkea lämmin. Niin ja tosiaan, tuo uutisoitukin superkuu oli ihan nimensä veroinen. Auringonlaskun jälkeen se näytti ihan mielettömältä jättiläiseltä!

IMG_03972 IMG_0419 ootd
Maximekko Gina Tricot / Farkkuliivi ikivanhasta lasten farkkutakista leikelty / Kaulakoru H&M
/ Clutch Laukkuforum / Kengät Seppälä
IMG_0436

Nyt mua häiritsee kun noi kaks edellistä kappaletta loppuu huutomerkkeihin :-D No, eipä se mitään, niin loppuu nyt tämäkin. Mä nimittäin loikkaan kohta auton rattiin, heitän äitin töihin ja suuntaan työkkärin kautta alennusmyynteihin. Arrivederci!

FAMILY ALBUM: ALANYA 2011

23. kesäkuuta 2013

Avasin mun vanhan miniläppärin pitkästä aikaa siirrelläkseni hieman kuvia tähän uudelle koneelle. Ensimmäisenä tulikin vastaan meidän perheen Alanyan lomamatkan kuvat loppukesältä 2011 ja muhun iski aivan mieletön matkakuume. Ei riitä pelkästään, että blogeissa ja facebookissa ihmiset ja tuttavat hehkuttaa etelänmatkojaan, vaan myös meillä kotona iskä kuittailee mulle siitä, miten mä jään kotiin kun ne äitin kanssa suuntaa taas elokuussa kolmeksi viikoksi Alanyan auringon alle!
alanya3 alanya8
Oon itse käynyt etelänmatkoilla vain Turkissa, neljä kertaa Alanyassa ja kerran Sidessä. Monet usein ihmetteleekin, että kuinka me oikein viihdytään siinä samassa paikassa aina yhtä hyvin, etenkin kun Alanyalla on aikamoinen turistirysän maine puhumattakaan sen muista "ominaisuuksista" lomakohteena. Mä en koskaan oo osannut antaa mitään sen kummempaa vastausta kuin sen, että se on ihana paikka.
Meidän perhe ei kuulu niihin törttöileviin urpoturisteihin, jotka ei osaa englantia ja jotka valittaa matkaoppaalle kun saippua hotellihuoneen kylpyhuoneessa on väärän väristä tai pyyhkeet liian karkeita. Pari kertaa ollaan oltu 5 tähden hotellissa all-inclusive -meiningeillä, mutta se ei ollut ihan meitä varten. Viihdytään koko viiden kopla paremmin pienissä hotelleissa, joissa tunnelma on tiivis ja lämminhenkinen.
Henkilökohtaisesti pidän enemmän Alanyasta ja sen tarjonnasta, vaikka meininki Sidessäkin on sitten vuoden 2008 varmasti muuttunut. Alanya kuitenkin tuntuu jo sellaiselta toiselta kodilta. Osaan liikkua siellä yksin välttäen pikkukujien vaarat ja hämärähemmojen houkutukset, tiedän mistä päästään satamaan, mistä Alanyum -ostoskeskukseen ja mitä sanon taksikuskille, etten tule huijatuksi ja maksa muutaman korttelin matkasta mielettömiä summia.
alanya2 alanya1 alanya7
Tosi monesti saakin lukea, etenkin internetistä, miten Alanyassa tullaan huijatuiksi ja kuinka katukojujen myyjät tungettelevat ja tyrkyttävät myytäviään rosvoushinnoin. Suosittelen ottamaan tästä neuvosta vaarin ja käyttämään sitä kuuluisaa maalaisjärkeä: älkää olko helposti huijattavissa ja ottakaa huomioon, että kyseessä on vain turkkilainen kulttuuri ― se tungettelevuus on heillä veressä. Ravintoloiden edessä miehet arvuuttelevat turistien kotimaata lausumalla esimerkiksi suomen kielellä "hyvä ruoka, suomi perkele". Ihan oikeasti, ei siihen tarvitse reagoida mitenkään. Jos me suomalaiset osataan täällä kotonakin sivuuttaa kerjäläiset, katusoittajat ja puhelinmyyjät, miten se on vieraan maan kamaralla niin vaikeaa ja miksi siitä pitää vetää herneet nenään? Jos ravintola ei ole mieluinen, voit ihan suoraan kävellä ohi tai sanoa "No thank you". Tai jos kojussa koet tarjotun hinnan turhan korkeaksi, tingi hintaa niin matalaksi kuin mahdollista tai poistu paikalta. Myyjä kyllä tekee sitten päätöksensä: joko antaa sinun mennä tai suostuu tarjoukseesi. Loppujen lopuksi, edes jotain maksava asiakas on parempi kuin menetetty asiakas. Eikä sinne bazaarialueelle edes tarvitse mennä, Alanyaan ja muuallekin maahan nousee jatkuvasti moderneja kauppakeskuksia ja H&M-tyyppisten vaateketjujen liikkeitä, joissa hinnat ovat kiinteitä ja selkeästi esillä.
alanya6 alanya4
Noniin, kun ollaan tästä paasaamisesta päästy, voin kai vielä kertoa rakastavani Turkissa erityisesti ilmastoa. En tiedä mitään ihanampaa, kuin loppukesästä vallitsevan hiostavan kuuman ilman, joka hyväilee ihoa vielä puolenyön jälkeenkin. Rakastan sitä, kun ei tarvitse ottaa pitkähihaista mukaan ajatellen "no jos nyt kuitenkin tulee vilu" tai kun merestä noustessa ei iholla nouse pieninkään pläntti kananlihalle. Toisinaan toivon, että voisin nostaa Suomen mantereesta kuin palapelin palan ja kiikuttaa Turkin leveysasteille. Se ilmasto on jotain niin taivaallista ja sen takia me sinne aina palataan, uudelleen ja uudelleen!
alanya5
Vaikka mulla itsellänikin on aivan tajuttomia ennakkoluuloja esimerkiksi Kanariansaaria kohtaan, enkä koskaan voisi kuvitellakaan reissaavani sillä suunnalla (koska ilmasto), suosittelen jokaista kynnelle kykenevää kokeilemaan Turkkia. Aina ei kuitenkaan tarvitse reissata sinne pahimpaan turistirysään ja välttääkseen kamalimpien kanssamatkustajien takia koetut naamapalmut voi tehdä järjestettyjä tai omatoimisia retkiä pitkin rannikkoa; itse suosittelisin ensimmäisinä Manavgatin jokiristeilyä tai vesipuisto Water Planetia. Jos on oikea huimapää ja vain uskaltaa Turkin "voit luoda itsellesi ylimääräisen kaistan kahden auton väliin" liikenteen sekaan mennä, voi vuokrata skootterin ja lähteä vuorille huristelemaan. Myös Kale-kukkula linnoituksineen on näkemisen arvoinen, puhumattakaan kallionkoloista mereen sukeltamisesta tai delfiinien kanssa uimisesta. Itse ajattelin seuraavalla kerralla kokeilla nousuvarjoliitoa!

JUHANNUS

IMG_0301 IMG_0350 IMG_0308 jeejee IMG_0336
Astetta ruokasampia kuvia, ettenkö sanois! Juhannus meni melkoisen rauhallisissa merkeissä, grillailtiin (mä grillasin) Juusolla vähän piffiä ja maissia samalla kun turistiin mukavia ihan vaan pienellä porukalla. Kokeiltiin myös tommosia nallekarkkeja, joihin imeytettiin pullollinen likööriä. Koemaistajana vähän jännitti, mutta kyllä ne hyviä oli ja teki tehtävänsä :-D
Illan edetessä lähti Jamilta tukka, siis sitä oikeesti lähti ja todella paljon. Poikaystäväni on nyt valmiina armeijan harmaisiin ja kahden viikon päästä voin kutsua itseäni inttileskeksi. Aamulla meinas sydän pompata kurkkuun asti, kun heräsin Jamin vierestä ja pelästyin, että mikäs ihmeen skini se tossa vieressä rohisee ...

Tänään sit, kunhan kotio pääsin, lähdin käymään Emman kanssa satamassa vetämässä darramätöt naamaan. Kauniin Veeran kanakori on edelleen parasta mitä tiedän ― viimesiä ranskalaisia vetelin hampaat irvessä, vaikka vatsa oli ihan poksahtamisvaiheessa. Niin hyviä ne oli! Vielä huomenna olis tarkotuksena ottaa Jamin kanssa chillisti ja ehkä vähän kiusata mun pikkuveikkaa jos sillä on kovakin darude tän iltasten rientojen jälkeen.
Vaikka rannalla löhöilyn ja grillailun ohessa olis poikettava myös eläinlääkärissä ja työkkärissä, toivotaan että Pekka Poudan ennustukset ensiviikon helteistä toteutuis. Oikein mukavaa juhannusta kaikille, toivottavasti piditte itsestänne ja toisistanne huolta! :-)

Levikset repee

19. kesäkuuta 2013

IMG_02312 ppppelto IMG_0017 peltttoo Viime viikolla pyörähdin jälleen kerran tuolla lähikirppiksellä ja siellä yllättäen törmäsin ikivanhoihin, korkeavyötäröisiin leviksiin. Tottakai luulin niitä eka legendaarisiksi 501-malleiksi, mutta lähemmässä tarkastelussa selvisi kyseessä olevan malli 584. Jokatapauksessa lähtivät nuo vintagea huutavat pöksyt matkaani eivätkä ne rokottaneet lompakkoani kuin kahden euron verran!! Sauma näille ei ois voinut olla parempi, olin nimittäin just edellisenä päivänä kysellyt äitiltä, olisko meillä kotona mitään vanhoja leviksiä mulle pätkittäväksi. Nyt ei onneksi tarvinnut vanhempien omaisuuteen kajota :-D
Kotona otin sakset samantien kauniiseen käteen ja levisten molemmista lahkeista lähti mittaa aika ruhtinaallisesti. Jätin näin aluksi tommosen käärittävän hätävaran, koska vimma saada uudet shortsit jalkaan oli mieletön. En myöskään uskaltanut ruveta noita leikkelemään yhtään enempää, ties vaikka oisin onnistunut pilaamaan uudet uljaat soreni! Näin jälkikäteen kyllä himottaisi napsaista toi loppukin mitta lahkeesta pois ja tehdä lahkeista revityn näköiset.

Nyt tosiaankin ymmärrän, mitä vanhemmat meinasivat, kun sanoivat aikoinaan että mä oisin oiva levistyttö :-D Vielä jään kyllä kaipaamaan niitä omia viisnollaykkösiäni napitettavine sepaluksineen ja kovempine farkkukankaineen, mutta kyllä nää 584set käy näin alkuun vallan mainiosti!
Mites te, iskeekö kasari ollenkaan vai onko menneet ihan tarkoituksella menneitä? Se on jännä miten muoti kiertää ja mä oon jo pitkään harmitellut sitä kun äitin kaikki kasarilla hommatut vaatteet on aikoinaan nakattu roskalavalle. Vielä enemmän harmittaa kyllä se, että synnyin 5 vuotta myöhässä kokeakseni henkilökohtaisesti edes muutaman päivän tuosta olkatoppausten, permanenttien ja neonvärien vuosikymmenestä!

MÖKILLÄ

18. kesäkuuta 2013

IMG_0043 IMG_0024 IMG_0012 IMG_0031 peltoojoo IMG_0008 IMG_9978 Kesän ensimmäinen mökkireissu on nyt takana päin ja fiilikset on kaikinpuolin todella hyvät! Tällä kertaa rentouduttiin pienellä, 3 pariskunnan, porukalla jonka takia kuvasaldokin reissusta jäi aika pieneks (alle 100 kuvaa) ja fiilistelypainotteiseks. Tosin Eki meikkas mut viimeyönä aika mahtavaan kuntoon ja se kuvattiin videolle, mun vaan on valitettavasti kerrottava että se on semmoista ei-julkaisukelposta materiaalia :-D

Ei olla koskaan ennen käyty Juuson mökillä ja toi tosiaan pienoista jännitystä elämään, kun sunnuntaina (lähtö lykkäänty päivällä syystä X) saavuttiin kaatosateen saattelemana rantaan, jossa odotti soutuvene ja mökki vartin soutumatkan päässä vastarannalla. Aurinkokin suvaitsi näyttäytyä meille, vasta tänä aamuna tottakai, kun luvassa oli jo kotimatkalle lähtö.
Vaikka säät ei meitä suosineetkaan, oli fiilis koko kolmen päivän ajan lievästi sanottuna katossa ja sain uuden ystävänkin. Eki toi uuden naisensa meille näytille ja täytyy sanoa, etten sympaattisempaan tytsyyn oo pitkään aikaan törmännyt! Kenties me jonain päivänä soudellaan uudestaan samaiselle mökille samanlaisella poppoolla. Toisinaan on ihan kiva nollata stressi ilman mitään megaövereitä.

Nuo musta itsestäni otetut kuvat oon tänään itse kuvaillut kotiin päästyäni, tarkoituksena esitellä "uusia", kirpputorilta löytämiäni Leviksen shortseja. Huonoikshan nuo kuvat jäi, mutta voin silti kertoa olevani aivan rakastunut: täydellisten shortsien metsästys on päättynyt!

Vie mut aurinkoon

13. kesäkuuta 2013

Nimetön Masentaa kun on niin älyttömän harmaata. Olin viimeyön Jamilla ja aamulla herättiinkin aikasin auringonpaisteeseen, mutta tällä hetkellä kyseinen valopallo suorastaan loistaa poissaolollaan. Mun mielestä vois loistaa jotenki ihan muuten!
Sumplittiin eilen kavereiden kanssa, että viikonlopun yli kestävä mökkireissu olis poikaa. Luvassa on taas ihan varmasti vähintäänkin älyvapaata menoa, mutta kiva päästä oikein kunnolla nollaamaan kevään viimesetki stressin jämät hyvällä porukalla. Mökki, johon viikonlopuksi majotutaan, sijaitsee nimittäin omassa saaressaan melkosessa eristyksessä :-D Fine by me, eipähän tarvii miettiä naapureita.

Eipä mulla muuten mitään ihmeempiä jorinoita ole kerrottavana, ajattelin vaan tulla ilmaisemaan rakkauteni tätä Suomen ihanaa kesää kohtaan. Niin ja että seuraavan kerran postailen varmaan sit ens viikolla vähän mökkijuttuja :-) Nyt mun on ihan pakko kuitenkin siirtyä ton juustokakun ja leffan pariin, että voisin edes yrittää keretä "aikasin" nukkumaan. Ciao!

"Tää on parasta kakkua, mitä oon koskaan syöny!" ― Juuso

12. kesäkuuta 2013

Eli, mun piti sillon mun yo-juhliin tehdä 2 juustokakkua, mutta vikana iltana ennen h-hetkeä mua puraisi jonkin sortin kiukkukärpänen ja juhlissa olikin sitten tarjottavana vain yksi juustokakku. Joka muuten meni kuin kuumille kiville!
Juustokakkuaineksia jäi jääkaappiin ylimääräisiä, kun olin kahteen torttuun varautunut, niin äiti sitten ehdotti josko tekisin toisen kakun ihan vaan meidän omaksi iloksi.Toi kakku oli kuitenkin aivan tajuttoman hyvää, kuten otsikostakin voi päätellä, niin ajattelin että ehkä jotakuta täällä bloginkin puolella se kiinnostaisi!
Kyseessä on siis internetin syövereistä löytämäni aika basic valkosuklaajuustokakku, josta saa helposti erilaisia variaatioita esimerkiks suklaatuorejuustolla tai tommosella mansikkavalkosuklaalla, jota mä tänään käytin :-)

IMG_99272 IMG_9932

Pohjaan tarvitset 175g (pkt) Dominoita tai muita haluamasi keksejä, 70g sulatettua rasvaa ja tämä, eikä varmaan kovin monet muutkaan juustokakut, ota onnistuakseen ilman tuommosta irtopohjavuokaa tai muuta vastaavaa!

Pingota vuoan pohjalle pala leivinpaperia (irrotat pohjan ja reunat toisistaan, pistät leivinpaperin väliin ja painat reunat takaisin paikalleen).
Murskaa keksit tehosekoittimessa täytteineen kaikkineen tai kaulimen avulla paksussa/kaksinkertaisessa pakastepussisa.
Sekoita rasva ja keksimurska keskenään, kaada seos vuokaan ja painele täyte paikalleen
( Itse laitoin pohjan täytteen valmistuksen ajaksi jääkaappiin jähmettymään).

IMG_9940 IMG_9943

Täytteeseen tarvitset 5 liivatelehteä, 200g valkosuklaata, ½ dl sokeria, 2 kananmunaa, 2dl vispikermaa ja 200g (maustamatonta) tuorejuustoa.

Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja pistä se jääkaapiin odottamaan.
Kiehauta kattilassa vettä ja vatkaa munat sekä sokeri kiehuvan veden päällä teräs/lasikulhossa tms. myös kuohkeaksi vaahdoksi.
Sulata suklaa (esimerkiksi edellisen vaiheen kiehuvaa vettä hyödyksi käyttäen vesihauteessa).
Sekoita tuorejuusto ja sulanut suklaa keskenään, lisää joukkoon kerma- ja munasokerivaahdot. Vatkaa tasaiseksi.

IMG_9948 IMG_9953

Ota liivatelehdet esiin ja mittaa laakealle/matalalle lautaselle 5dl kylmää vettä (1dl per lehti). Liota liivatelehtiä 5min. Purista lehdistä ylimääräinen vesi hyvin pois.
Mittaa, mielellään syvään, astiaan 5rkl kuumaa vettä ja liuota lehdet siihen.
Lisää liivatelehtiseos nauhana täytteeseen samalla sekoittaen. Lopuksi kaada täyte keksipohjan päälle.

IMG_0004

Lopputuloksen kuva tosiaan on sieltä mun juhlista, en malttanut odottaa huomiseen asti tän postauksen kanssa :-D Koristeeksi voi käyttää melkeinpä mitä vain maan ja taivaan väliltä: marjoja, hedelmiä, hyytelöä, hilloja, suklaata, oon lukenut joidenkin käyttävän jopa hedelmä/marjapilttejä! Ton tällä hetkellä meidän jääkapissa jähmettyvän kakun päälle ajattelin latoa kiivin siivuja, mutta omasta mielestäni mansikat sopii siihen kaikista parhaiten.
Aikaa tämmösen vääntämiseen mulla itselläni meni lähemmäs 2 tuntia, mutta uskokaa pois, on se sen arvoista!

To live is the rarest thing in the world. Most people exist, that is all. ― Oscar Wilde

10. kesäkuuta 2013

IMG_9899 IMG_9811 IMG_9878 13050054 IMG_9844 IMG_9884 IMG_9831
Hellurei ja hellät tunteet, anteeks kun tällä tapaa tuppaudun teidän lukulistoille vähän siellä sun täällä jo näinkin useesti, mutta mulla on aivan mieletön syyhy kuvailla ja kirjotella. Vaikkei mitään varsinaista kuvaamisen kohdetta, saatika kirjottelun aihetta olekaan!
Tää päivä on ollut aivan mielettömän laiska. Joo, mä hyppäsin työkkärissä ja takasin iltapäivällä, mutta sen jälkeen oon jillaillut turvallisesti täällä kotopuolessa pelkässä jättivillapaidassa. Alotin myös kattomaan Pretty Little Liarsia aivan alusta, jätin sen joskus kesken kun kyllästyin ihan totaalisesti. Kieltämättä myös vähän hymyilytti, kun neljä tuttua pimatsua pamahti ruutuun ja olivat olevinaan niin salapoliisia että huhhuh. Noh, kuinkas kävikään, mä olen jälleen koukussa! Tätä se teettää kun lempiohjelmien uudet tuottarit käynnistyy Jenkeissäkin vasta syksyllä.

Mulla on ollu vähän tekemisen puutetta viime päivinä. Meidän piti Jamin kanssa mennä uimaan, mutta se poikapentele nappaskin itselleen flunssan jostain just sopivasti, kun mä olin saanut pakattua uudet biksut laukun pohjalle. Eikä tosiaan siinä vielä kaikki, nyt täällä vuottaa omakin nokka ja kurkussa kutiaa siihen malliin, että taidan pitää talviturkkini visusti päällä ainakin loppuviikon ajan.
Haluisin itsekin hehkuttaa, kuten monit teinibloggaajat kuunaan, että kesä on ihanaa, villiä ja vapaata aikaa. Mulla tosiaan on vapaa-aikaa vaikka pienelle kylälle jaettavaksi, mutta kovin villiltä ei tää fiilis tunnu. Tässä kokee väkisinkin pienimuotosta ikäkriisiä, kun ei enää saa kiksejä siitä pussikaljan juonnista laiturin reunalla tai vähän liian myöhään kotiin sniikkailusta.
Täysi-ikäsenä tuntuu ettei voi enää kokea sitä mieletöntä jyskytysjännitystä, jonka 14-kesäsenä koki, kun kiipesi ikkunasta ulos aamuyöstä. Ilman lupaa tietty. Nyt kun voin vaan kävellä ovesta ulos, oli se kello sitten 2 päivällä tai yöllä. Kaiken sen yberin jännityksen ja elämisen rinnalle ois vastapainoks kiva tosiaan löytää se työpaikka. Huomenna taas soittelua, sähköpostittelua ja CV:n lähettelyä edessä. Mä odotan kyllä innolla aikuistumista, tulevaisuutta ja sitä millainen mun elämä 10 vuoden päästä on. Nyt vaan tuntuu siltä, kun oisin pudonnut johonkin kuoppaan, jossa vaan odottelisin jonkun tuovan mulle tikkaat, jotta matka vois jatkua. Se, joka myös kaipaa pientä jännitystä elämäänsä, huutakoot hep!

AINIIN semmosta mulla vaan vielä, että mikäli tää Bloggerin lukijasysteemi nyt kesän aikana lakkautetaan, niin ajattelin muistutella teitä noiden Bloglovinin ja Blogilistan käyttämisestä blogien seuraamiseen. Molempia hyödyks käyttäen on mahdollista seurata niin mun, kuin todella montaa muutakin blogia, että suosittelen lämpimästi. Itellä jäänyt Bloggerin kautta lukeminen viimepäivinä kokonaan, selaan uudet postaukset mieluummin Bloglovinista! :-)

Featured posts

Copyright © And then she grew up
Design by Fearne